Historiankirjoituksen historia (kv)

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on jäsentynyt käsitys historiallisen tiedon tuottamisen keskeisistä kehityslinjoista ja muutoksista. Hän pystyy arvioimaan näitä tieteenhistoriallisesti ja laajemmasta historiallisen ajattelun kehityksen näkökulmasta. Hän osaa tarkastella historiantutkimuksen ja aikakauden muun ajattelun yhteyksiä sekä tunnistaa historiantutkimuksen kysymyksenasettelujen kytkentöjä kulloinkin tärkeinä pidettyihin maailmankuvallisiin kysymyksiin sekä yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tavoitteisiin.

Jos opintojakso suoritetaan kirjatenttinä tai ohjeistettuina kirjoitustehtävinä, luetaan: Garritzen, Elise: Lähteiden lumoamat. Henry Biaudet, Liisi Karttunen ja suomalainen historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa (2011). 321 sivua. Saatavilla avoimena julkaisuna Doriasta: [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/182924/BH130_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y](https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/182924/BH130_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y) Jalava, Marja: Kansallisen menneisyyden todistaminen ja Kettunen, Pauli: Historian kansallista tehtävää jatketaan, laajennetaan ja tutkitaan. Teoksessa Tiede ja yhteiskunta. Toim. Petri Karonen (2019), luetaan sivut 161–301. 140 sivua. Popkin, Jeremy D.: From Herodotus to H-Net. The Story of Historiography (2016), 251 sivua. Salmi, Hannu: Traditions of Cultural History in Finland, 1900-2000. Teoksessa Cultural History in Europe. Institutions – Themes – Perspectives. Ed. Jörn Rogge (2011), luetaan sivut 45–61. 16 sivua.

Opintojen 1. vuosi, KL. Ensisijainen suoritustapa on lukuvuosittain järjestettävä luentokurssi. Opiskelija ilmoittautuu Exam-tenttiin ensin Pepissä. Hyväksyntää ei tarvitse odottaa. Ohjeistetut kirjalliset tehtävät: [https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=19916¬ifyeditingon=1](https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=19916¬ifyeditingon=1)