Publicerad
(Uppdaterad )
Tampereen yliopisto
Skriftligt arbete
Nätundervisning
•
•
5 sp
•
Självständiga studierTidsschema
Anmälan eller ansökan till kurs
Avsatt tid för studier
Beskrivning
Essee, Modernin yhteiskunnan historia
Arbetssätt
Kirjallisen työn aihe sovittava vastuuopettajan kanssa, marko.tikka@tuni.fi
Tilläggsuppgifter och anmälan
Pris
100 €
Anmälan
Detaljerad information:
Tidpunkt
Utbildningsområden
Humaniora
Undervisningsspråk
Finska
Studiematerial
Toivo, Raisa Maria & Miettinen, Riikka (toim.) Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisin. Gaudeamus (2021)
JA
Pertti Haapala (toim.), Suomen rakennehistoria (2018)
JA
Delanty, Gerard, Formations of European Modernity (2. ed., 2019), s. 107-301.
HIS.HIA.030 Modernin yhteiskunnan historia
OHJE ESSEEN KIRJOITTAMISEEN
HIS.HIA.030 -kohdan voi suorittaa esseellä näiden ohjeiden mukaisesti.
Esseen aiheet voivat vaihdella, ja niihin voi vaikuttaa myös oman kiinnostuksensa mukaan. Esseen aiheesta tulee sopia ohjaavan opettajan kanssa.
Tärkeimmät säännöt
1. Tekoälyn käyttö tekstin rakentamisessa ei ole suotavaa, koska tarkoitus on opetella luovaa ja persoonallista tieteellistä kirjoittamista. Mikäli tekoälyä käyttää tekstintuottamisen prosessissa, on käyttö kuvailtava tarkasti erillisessä tarkastajalle toimitettavassa ilmoituksessa, joka palautetaan yhdessä esseen kanssa. Käyttö on myös perusteltava.
2. Pelkkä kirjallisuuden suora referointi ei riitä, vaan tarkoitus on rakentaa tieteellisiin teksteihin pohjautuva itsenäinen ja luova kirjoitelma.
3. Esseen kansilehdeltä pitää näkyä nimesi ja opintokohta. Esseitä palautettaessa pitää mainita tai laittaa kopiona sähköposti, jossa esseen aiheista ja suorittamisesta on sovittu.
4. Tekniset ohjeet tekstin muodon osalta löytyvät oppiaineemme sivuilta.
5. Kaikenlainen plagiointi (so. toisen henkilön kirjoittaman tekstin käyttäminen työssä laajasti tai siten, ettei kyse ole alaviiteytetystä sitaatista) on ankarasti kielletty ja johtaa siihen, että työ hylätään. Törkeä plagiointi johtaa aina asian tutkimiseen hallinnollisella tasolla.
Lähdekirjallisuus
Käytettävät pakolliset lähdekirjat on mainittu alla. Essee-tehtävissä edellytetään niiden tuntemusta ja niiden osaaminen tulee esseistä näkyä. On ennenkaikkea tärkeää ymmärtää historian suuria linjoja ja pohtia asioiden yhteyksiä.
Muuta aineistoa voi käyttää harkintansa mukaan. Käytettävien teosten on oltava tutkimuksellisesti kelvollisia. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos kirja on tehty tieteellisen käytännön mukaan, se sisältää tutkimustehtävän, viitteet sekä selvityksen lähteistä ja tutkimustulokset, jotka perustellaan aineistoon pohjautuvalla päättelyllä.
On myös mahdollista hyödyntää esseessä yleistajuisia, populaareja teoksia, ja niitä voi kommentoida. Ne eivät kuitenkaan käy varsinaisiksi lähdeteoksiksi.
Kirjoittaminen ja aiheet:
Kohdasta kirjoitetaan 35 000–40 000 merkkiä eli 15–20 liuskaa käsittävä essee. (Yhdelle liuskalle mahtuu noin 2 000 merkkiä välilyönteineen).
Kielen on oltava huoliteltua. Käytä väliotsikoita. Muusta kuin suomenkielisistä suorituksista on sovittava erikseen.
Lähdekirjallisuus (tentittävä teos tai teokset) merkitään kirjallisuusluettelona esseen loppuun. Tarvittaessa erikoisemmista tiedoista voi laittaa alaviitteen.
Suorituksen määräpäivät
Essee-suoritukselle annetaan neljän kuukauden aika. Sitä toki tarvittaessa jatketaan, mutta jos ei neljään kuukauteen palauta esseetä, on ilmoitettava vastaavalle opettajalle siitä, että työ on edelleen kesken.
Esseiden palautus ja palaute
Essee palautetaan sähköpostina ohjaavalle opettajalle. Opiskelija vastaa toimituksen perilletulosta.
Esseet arvostellaan asteikolla 1–5. Tärkeimpiä arvosteluperiaatteita on kokonaisuuden hahmottaminen, asiatietojen tarkkuus (ja määrä) sekä näkemysten punninta ja perustelu.
Huomaa kuitenkin, että kaikkia yksityiskohtia ei ole koskaan tarpeen mainita. Huono kieliasu on este parhaimmalle arvosanalle ja sekavuus voi muutoinkin laskea arvosanaa.
Kirjallisuus
Seuraavista kirjoista esseessä on hyödynnettävä vähintään kahta, sekä, mikäli teksti käsittelee kirjojen ulkopuolelle menevää teemaa, sopia tentaattorin kanssa joko kahdesta muusta tieteellisestä teoksesta tai neljästä tieteellisestä artikkelista, joita esseessä käyttää.
Toivo, Raisa Maria & Miettinen, Riikka (toim.) Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisin. Gaudeamus (2021)
JA
Pertti Haapala (toim.), Suomen rakennehistoria (2018)
JA
Delanty, Gerard, Formations of European Modernity (2. ed., 2019), s. 107-301.