Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. (2017). Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (s. 123–130). Duodecim.
Ahonen, T., Määttä, S., Meronen, A. & Lyytinen, P. (2014). Kielen kehityksen vaikeudet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 72–103). PS-kustannus.
Berggren, K. & Hämäläinen, J. (toim.). ADHD-käsikirja (2018). PS-kustannus. Tentitään sivut 14–57 ja 185–191 (sivun puoliväliin).
Ervast, L. & Leppänen, P. (2010). Kielellinen erityisvaikeus. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 211–221). Turun yliopisto.
Huttunen, K. (2010). Kuulovian vaikutukset kommunikaatiotaitojen kehittymiseen. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 222–228). Turun yliopisto. Heimo, H. (2012). Änkytys. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.), Pienten sanat – Lasten äänteellinen kehitys. (s. 226–234). PS-kustannus.
Korja, R. & Latva, R. (2017). Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (s. 233–241) Duodecim.
Korpilahti, P., Arikka, H. & Wallden, T. (2014). Puheen ja kielen kehityksen häiriöt. Teoksessa L. Haataja, H. Rantala, H. Pihko & R. Alén (toim.), Lastenneurologia. Duodecim. Tentitään sähköisen kirjan luku Puheen ja kielenkehityksen häiriöt alalukuineen (päivitetty v. 2018).
Launonen, K. & Ikonen, A. (2022). Älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvät kielelliset vaikeudet. Teoksessa S. Kunnari & M. Laasonen (toim.), Lasten kielelliset vaikeudet. Haasteiden tunnistaminen ja kuntoutus (s. 142-159.) PS-Kustannus.
Lehtonen, L. (2017). Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalahoidon aikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (Vain sivu 121). Duodecim. Lyytinen, H. (2010). Dysleksia. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 257–262). Turun yliopisto.
Mäenpää, H. (2014). CP-vamma. Teoksessa L. Haataja, H. Rantala, H. Pihko & R. Alén (toim.), Lastenneurologia. Duodecim. Tentitään sähköisen kirjan luku CP-vamma (päivitetty v. 2018).
Närhi, V., Seppälä H. & Kuikka, P. (2010). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Tentitään sivut 14–93.
Parikka, V. & Lehtonen, L. (2017) Keskonen. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys (s. 9–16). Duodecim.
Sellman, J. & Tykkyläinen, T. (2017). Puheterapia Vuorovaikutus muutoksen välineenä. Vastapaino. Tentitään sivut 19–58.
Von Tetzchner, M. & Martinsen, H. (2010). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto. Tentitään sivut 20–51 ja 61–84. Myös vanhempi painos (1999) käy.
Timonen, T., Castrén, M. & Ärölä-Dithapo, M. (2019). Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. PS-kustannus. Tentitään sivut 19–33, 42–52 ja 66–115.
Smolander S. et al. (2018). Kognitio ja kielelliset taidot monikielisyydessä. Teoksessa L. Nieminen, A. Yliherva, J. Alin ja S. Stolt (toim.). Monimuotoinen monikielisyys: Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 5.-6.4.2018. (s. 102–112). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry.
