Oikeushistoria

- Opiskelijalla on opintojakson suoritettuaan muodostunut kokonaiskuva eurooppalaisen oikeuskehityksen (mm. oikeudenkäytön, oikeusajattelun ja oikeusjärjestyksien) historiasta. Hän ymmärtää oikeuden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteen historiallisessa perspektiivissä. Hän ymmärtää, kuinka vaikutteet siirtyvät oikeusjärjestyksistä toisiin, ja kuinka ulkomainen oikeus vaikuttaa kotimaiseen oikeudelliseen kehitykseen. Hän on tutustunut tieteenalan metodeihin. Debattikurssin tiedolliset oppimistavoitteet: Opiskelija osaa asettaa keskiajan/varhaisen uuden ajan eurooppalaisen oikeuskehityksen suuret linjat (oikeus)historialliselle aikajanalle. Hän ymmärtää oikeuden ja yhteiskunnan keskinäisen vuorovaikutussuhteen. Opiskelija syventyy ryhmässä tiettyyn laajaan kysymykseen keskiajan/varhaisen uuden ajan eurooppalaisessa oikeuskehityksessä ja tarkastelee sitä kriittisesti. Opiskelija ymmärtää myös sen, että tiede - oikeustiede erityisesti - on argumentaatiota, jossa voidaan esittää puolesta ja vastaan puhuvia argumentteja. Debattikurssin taidolliset oppimistavoitteet: Kurssin pienryhmätyöskentely harjoittaa opiskelijaa juristin työssä tarvitsemiin ryhmätyötaitoihin. Opiskelija oppii tiedonhakutaitoja ja harjoittelee olennaisen aineksen erottamista epäolennaisemmasta informaatiosta. Debatointi ja siihen liittyvä kirjallinen työ opettaa suullista ja kirjallista argumentaatiota. Opiskelija oppii etsimään samasta informaatiosta analyyttisesti puolesta ja vastaan puhuvia väitteitä sekä faktoja ja niiden vasta-argumentteja. Opiskelija saa myös esiintymiskokemusta suuren ryhmän edessä esiintymisestä. Kaikki nämä ovat keskeisiä nykyjuristin ammattitaidon kehittymisessä.

Materiaalit 1, 2 ja 3 ovat kaikille pakollisia. Lisäksi opiskelija valitsee materiaalivaihtoehtojen 4 väliltä toisen. 1. Stein, Peter, Roman Law in European History. Cambridge University Press 1999. 2. Herzog, Tamar, A Short History of European Law: The Last Two and a Half Millennia. Harvard University Press 2018, sivut 47-230. SEKÄ 3. Pihlajamäki, Heikki - Godfrey, Mark - Dubber, Markus Dirk (toim.), The Oxford Handbook of European Legal History. Oxford University Press 2018. LUVUT: ch. 12: Clarke, Peter D., “Western Canon Law in the Central and Later Middle Ages”, s. 267-285 ch. 18: Korpiola, Mia, “Customary Law and the Influence of the ius commune in High and Late Medieval East Central Europe”, s. 404-429 ch. 32: Oestmann, Peter, “The Law of the Holy Roman Empire of the German Nation”, s. 731-759 ch. 43. LISÄKSI 4. Inger, Göran, Svensk rättshistoria. 4., uudistettu painos. Liber ekonomi 1997. (oikeuskehitys vuoteen 1809 asti) TAI 4. Pihlajamäki, Heikki, Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan. Forum Iuris 2004, s. 115–162 SEKÄ 2 lukua kirjasta Pihlajamäki, Heikki - Godfrey, Mark - Dubber, Markus Dirk (toim.), The Oxford Handbook of European Legal History. Oxford University Press 2018. LUVUT: ch. 17: Korpiola, Mia, “High and Late Medieval Scandinavia: Codified Vernacular Law and Learned Legal Influences”, s. 378-403 ch. 35: Pihlajamäki, Heikki, “Scandinavian Law in the Early Modern Period”, s. 806-829.

Kevätlukukaudella: Debattikurssi opetetaan 3. periodissa. Opetukseen osallistuminen korvaa osan tenttikirjallisuudesta. Tällöin tentissä vastataan neljän kysymyksen sijaan vain kahteen erikseen mainittuun kysymykseen. Lisäksi debattikurssin suorittavilla on mahdollista saada max. 5 hyvityspistettä tenttiin tekemällä vapaaehtoisen lisätehtävän. Korvaavuus ja hyvityspisteet ovat voimassa opintojakson tenttikierroksen loppuun saakka. Tarkat tiedot kirjallisuudesta, jota debattikurssin suorittaneiden ei tarvitse lukea, kerrotaan opintojakson alkaessa opintojakson moodlealueella. Kaikki opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksolle Peppi-opintotietojärjestelmässä oman kohderyhmänsä mukaisesti. Debattikurssilla on kaksi ryhmää, joihin kumpaankin valitaan korkeintaan 80 tutkinto-opiskelijaa. Mikäli ryhmiin ilmoittautuneita on enemmän, suoritetaan valinta arpomalla. Kaikki opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksolle Peppi-opintotietojärjestelmässä oman kohderyhmänsä mukaisesti. Sivuaineopiskelijoita otetaan enintään 20 opiskelijaa. Mikäli sivuaineopiskelijoita on enemmän kuin kiintiössä on paikkoja, suoritetaan valinta arpomalla. **Avoin yliopisto-opetus:** Avoimen opiskelijoilta vaaditaan edeltävinä opintoina Johdatus oikeustieteen opintoihin ja oikeudelliseen ajatteluun I 2 op -opintojaksoa tai vastaavia opintoja. Avoimessa yliopisto-opetuksessa itsenäisesti opiskeleville ei ole tarjolla hyvityspistemahdollisuutta. Avoimen opiskelijat ilmoittautuvat omassa ilmoittautumisjärjestelmässään opintojaksolle.