Kasvatusfilosofia: asiantuntijuus, valta ja vastuu

Opiskelija

• syventää ymmärrystään kasvatusfilosofian ja –teorian keskeisistä traditioista ja käsitteistä,

• osaa tarkastella ja arvioida yhteyksiä kasvatustieteellisen asiantuntijatiedon sekä yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja valtarakenteiden välillä ja
  

• kykenee analysoimaan ja arvioimaan oman kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijuuden kehittymistä suhteessa eri tieto- ja ihmiskäsityksiin sekä asiantuntijavallan muotoihin.

Oppimateriaalin käytöstä ja suoritustavoista sovitaan opintojaksolla

Biesta, G. 2013. The beautiful risk of education. New York: Taylor & Francis.

Lagemann, E. C. 2002. An elusive science: The troubling history of education research. University of Chicago Press.

Saari, A. & Jokisaari, O-J. & Värri, V-M. (toim.). 2014. Ajan kasvatus. Kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere University Press.

Saari, A. 2011. Kasvatustieteen tiedontahto. Kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen. Kasvatusalan tutkimuksia 55. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Taubman, P. M. 2010. Teaching by numbers: Deconstructing the discourse of standards and accountability in education. New York: Routledge.

Tröhler, D. 2011. Languages of education: Protestant legacies, national identities, global aspirations. New York: Routledge.

Värri, V-M. 2004. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. Tampere: Tampere University Press.