Vetyyn erikoistuneen tekoälyn kehitys -artikkeli

Suuret kielimallit tiedon omaksumisen apuvälineenä Suurten kielimallien kehitys on yksi modernin tietotekniikan ja tekoälytutkimuksen merkittävimmistä saavutuksista. Nämä syväoppimiseen ja massiivisiin tekstiaineistoihin perustuvat keinoälyt ovat muuttaneet tapamme hakea ja omaksua tietoa. Keskustelevat tekoälybotit, kuten OpenAI-yrityksen kehittämä ChatGPT, ovat kehittyneet yksinkertaisista sääntöpohjaisista järjestelmistä oppiviksi neuroverkoiksi, jotka voivat tuottaa ihmismäistä tekstiä, vastata kysymyksiin ja auttaa monimutkaisessa päätöksenteossa. Nämä ominaisuudet tekevät suurista kielimalleista potentiaalisen apuvälineen myös tutkijalle: tekoälyn avulla voi nopeasti omaksua ja oppia uutta tietoa mistä tahansa aihepiiristä. (Jurafsky ja Martin 2023, Vaswani ym. 2017.) Internetin hakukoneet ovat toki mahdollistaneet tehokkaan tiedonhaun jo useita vuosikymmeniä, mutta tekoälyn vahvuus hakukoneisiin verrattuna on tiedon tehokkaassa kommunikoinnissa: kielimalli kykenee tiivistämään, perustelemaan ja tarvittaessa myös yksinkertaistamaan tietoa juuri käyttäjän vaatimalle tasolle. Käyttäjä voi pyytää mallilta yleistajuisen vastauksen johonkin ongelmaan, tai vaihtoehtoisesti hän voi lisäkysymysten avulla sukeltaa ongelman yksityiskohtiin ja vaatia bottia jopa todistamaan sen esittämät väitteet. Teoriassa tämä kuulostaa erinomaiselta. Mutta asiassa on yksi paha ongelma: tekoäly on toisinaan väärässä. Artikkeli on tuotettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämän gH2ADDVA-projektin tuotoksena. Projektin rahoittajina ovat Jamk ja Euroopan unionin osarahoittama oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Artikkeli on julkaistu Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa verkkolehdessä Jamk Arena Prossa.