Opintojaksossa käsitellään poliittisen historian luonnetta sekä tutustutaan sen alaan kuuluvien lähdemateriaalien käyttöön. Opintojaksoon sisältyy myös poliittisen historian erityiskysymysten, kuten esimerkiksi valtion roolin muutoksen, sodan ja rauhan problematiikan tai kansainvälisten järjestöjen roolin pohdintaa.
Opintojakson suorittaminen ei edellytä aiempia opintoja.
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kattava näkemys poliittisen historian luonteesta ja sen erityispiirteistä.
Oppimateriaali
Kurssilla ilmoitetaan tarvittaessa erikseen suoritettava kirjallisuus.
Jos opintojakso suoritetaan itsenäisenä työskentelynä, kirjallisuudesta on sovittava erikseen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.
Tenttikirjallisuus päätetään lukuvuosittain opetusohjelman yhteydessä.
Tenttikirjallisuus:
- Özkirimli, Umut: Theories of Nationalism. A Critical Introduction. (2nd ed, Palgrave 2010)
sekä kaksi seuraavista: - Engman, Max: När imperier faller. Studier kring riksupplösningar och nya stater (1994) - Fewster, Derek: Visions of past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. (Finnish Literary Society 2006) - Lehning, James R.: European Colonialism since 1700. (Cambridge University Press 2013) - Mazower, Mark: Governing the World. The History of an Idea. (Penguin Books 2012) - Mikkeli Heikki: Geneven henki - Kansainliiton historia. (Gaudeamus 2023) - Rentola, Kimmo: Stalin ja Suomen kohtalo (2016) - Sluga, Glenda & Clavin, Patricia (eds.): Internationalisms. A Twentieth-Century History. (Cambridge University Press 2017) - Valtonen, Pekka: Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä: aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa (Gaudeamus 2018)
Lisätietoa
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla kurssille.
Opintojakso on mahdollista suorittaa milloin tahansa lukuvuoden aikana kirjatenttinä tai itsenäisenä työskentelynä (esimerkiksi essee tai verkkokurssi, jos sellainen on saatavilla).
Arviointimenetelmät ja -kriteerit
Arviointi perustuu opintojakson
osaamistavoitteisiin. Tarkemmista arviointikriteereistä ja -menetelmistä
saa tietoa ennen suoritusta tai sen alkaessa.
Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät
Oppimista tuetaan käyttämällä monipuolisesti eri menetelmiä, jotka edesauttavat historian luonteen ymmärtämistä tieteenalana. Opiskelijoita kannustetaan myös aktiiviseen pohdintaan, itsenäiseen tiedonhankintaan ja oman päättelykyvyn kehittämiseen. Lisäksi kursseilla kiinnitetään erityisesti huomiota vuorovaikutteiseen kommunikointiin opiskelijoiden kanssa.
Kohderyhmät
Opintojakso on suunnattu historian kandiohjelman opiskelijoille ja muiden koulutusohjelmien opiskelijoille, joilla on opinto-oikeus historian valinnaisiin opintoihin.
Opintojakso on vaihtoehtoinen sekä historian kandiohjelman opiskelijoille että historian valinnaisten opintojen opiskelijoille.
Historian kandiohjelman opetuksessa etusijalla kursseille ovat:
1. Historian kandiohjelman opiskelijat 2. Historian maisteriohjelman opiskelijat, jos kurssi käy myös historian maisteriopintoihin 3. Historian valinnaisten opintojen opiskelijat 4. Muut opiskelijat, jos kurssi on kaikille avoin
Opintojakso on osa kandiohjelman jatkuvan oppimisen tarjontaa: opintojakson voi suorittaa Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa.
Järjestämisajankohta opetusperiodin tarkkuudella
Opintojaksosta järjestetään kurssi mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka lukuvuonna. Kurssin opetusperiodi voi vaihdella.
Opintojakson voi suorittaa tenttinä tai itsenäisenä työskentelynä milloin tahansa lukuvuoden aikana.
Suositeltava suoritusajankohta tai -vaihe
Historian kandiohjelman opiskelijoiden suositellaan suorittavan opintojakso toisena tai kolmantena opintovuonna.
Historian valinnaisten opintojen opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat voivat suorittaa opintojakson milloin tahansa.
Opintokokonaisuus
Opintojakso kuuluu vaihtoehtoisena opintokokonaisuuksiin HISK-200 Historia, aineopinnot (75 op) ja HISK-500 Historia, valinnaiset aineopinnot (30 op).
