Syövätön Suomi - milloin?

Syövän hoitoon on tullut muun muassa uusia immunologisia lääkkeitä, mutta Sirpa Jalkasen mukaan syöpähoidot eivät ole kahden kauppa syöpäsolun ja lääkkeen välillä. Kyseessä on kolmoisdraama, jossa yhtä pääosista esittää potilaan puolustusmekanismi. Kaikissa syövissä on osallisena ainakin muutamia puolustusmekanismin soluja. Potilaan kannalta niitä on kahdenlaisia: hyödyllisiä tappajasoluja ja vaarallisia säätelijäsoluja.

Eri solutyyppien keskinäiset valtasuhteet määräävät paljolti sen, saako syöpä kasvaa vai ei. Säätelijäsoluja eliminoivat lääkkeet vahvistavat tappajasolujen rintamalinjaa, mikä johtaa syövän tuhoon. Itseasiassa tiettyjen syöpälääkkeiden teho perustuu yhteistyöhön erilaisten puolustusmekanismin solujen kanssa. Mikä solu tarvitaan yhteistyöhän, vaihtelee lääkkeen mukaan.

Tämän kokonaisuuden hyväksikäyttö on vasta aluillaan syöpädiagnostiikassa ja hoidon valinnassa. On varmaa, että eri osatekijöiden ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen lääkekehityksessä muuttaa syöpätautien ennusteen. Tappajasyöpä muuttuu krooniseksi taudiksi, jota hoidetaan räätälöiden vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin käyttäytymisen mukaan.

Jalkanen veikkaan, että vuosikymmeniin Suomi ei ole syövätön, mutta meillä on onneksi käytössämme yhä tehokkaampi taisteluarsenaali erilaisia syöpiä vastaan.