Introduction to Disorders in the Communication, Language and Speech of Children and Youth (OPEN UNIV)

Upon completion of the course, students will be able to identify and define different diagnoses behind the disorders in the communication, language and speech of children and youth, and to identify and define the underlying factors behind them.

Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. (2017). Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (s. 123–130). Duodecim.

Ahonen, T., Määttä, S., Meronen, A. & Lyytinen, P. (2014). Kielen kehityksen vaikeudet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 72–103). PS-kustannus.

Berggren, K. & Hämäläinen, J. (toim.). ADHD-käsikirja (2018). PS-kustannus. Tentitään sivut 14–57 ja 185–191 (sivun puoliväliin).

Ervast, L. & Leppänen, P. (2010). Kielellinen erityisvaikeus. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 211–221). Turun yliopisto.

Huttunen, K. (2010). Kuulovian vaikutukset kommunikaatiotaitojen kehittymiseen. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 222–228). Turun yliopisto. Heimo, H. (2012). Änkytys. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.), Pienten sanat – Lasten äänteellinen kehitys. (s. 226–234). PS-kustannus.

Korja, R. & Latva, R. (2017). Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (s. 233–241) Duodecim.

Korpilahti, P., Arikka, H. & Wallden, T. (2014). Puheen ja kielen kehityksen häiriöt. Teoksessa L. Haataja, H. Rantala, H. Pihko & R. Alén (toim.), Lastenneurologia. Duodecim. Tentitään sähköisen kirjan luku Puheen ja kielenkehityksen häiriöt alalukuineen (päivitetty v. 2018).

Launonen, K. & Ikonen, A. (2022). Älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvät kielelliset vaikeudet. Teoksessa S. Kunnari & M. Laasonen (toim.), Lasten kielelliset vaikeudet. Haasteiden tunnistaminen ja kuntoutus (s. 142-159.) PS-Kustannus.

Lehtonen, L. (2017). Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalahoidon aikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys. (Vain sivu 121). Duodecim. Lyytinen, H. (2010). Dysleksia. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot (s. 257–262). Turun yliopisto.

Mäenpää, H. (2014). CP-vamma. Teoksessa L. Haataja, H. Rantala, H. Pihko & R. Alén (toim.), Lastenneurologia. Duodecim. Tentitään sähköisen kirjan luku CP-vamma (päivitetty v. 2018).

Närhi, V., Seppälä H. & Kuikka, P. (2010). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Tentitään sivut 14–93.

Parikka, V. & Lehtonen, L. (2017) Keskonen. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja, L. Lehtonen, H. Stengård-Nybom & H. Schmidt (toim.). Keskosen hoito ja kehitys (s. 9–16). Duodecim.

Sellman, J. & Tykkyläinen, T. (2017). Puheterapia Vuorovaikutus muutoksen välineenä. Vastapaino. Tentitään sivut 19–58.

Von Tetzchner, M. & Martinsen, H. (2010). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto. Tentitään sivut 20–51 ja 61–84. Myös vanhempi painos (1999) käy.

Timonen, T., Castrén, M. & Ärölä-Dithapo, M. (2019). Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. PS-kustannus. Tentitään sivut 19–33, 42–52 ja 66–115.

Smolander S. et al. (2018). Kognitio ja kielelliset taidot monikielisyydessä. Teoksessa L. Nieminen, A. Yliherva, J. Alin ja S. Stolt (toim.). Monimuotoinen monikielisyys: Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 5.-6.4.2018. (s. 102–112). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry.

Language of instruction Finnish