Science and ideas

Opintojakson suorittaminen ei edellytä aiempia opintoja.

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot aate- ja tieteenhistorian luonteesta ja hän osaa hahmottaa aate- ja oppijärjestelmien kehityksen päälinjoja. Opiskelijalla on myös valmius arvioida eri väitteiden asemaa menneissä aate- ja tieteenhistoriallisissa keskusteluissa.

Kurssilla ilmoitetaan tarvittaessa erikseen suoritettava kirjallisuus.

Jos opintojakso suoritetaan itsenäisenä työskentelynä , kirjallisuudesta on sovittava erikseen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.

Tenttikirjallisuus päätetään lukuvuosittain opetusohjelman yhteydessä.

Tenttikirjallisuus:

Aatteet:

Kolme seuraavista:

- Fazlhashemi, M. & Öckerman, A. & Ambjörnsson, R. (red.): Vidgade vyer. Globalt perpektiv på idéhistoria
- Klassiset poliittiset ajattelijat, toim. Koikkalainen ja Korvela. Vastapaino.
- Liedman, Sven-Eric: I skuggan av en framtid: modernitetens idéhistoria
- Muthu, Sankar (toim.): Empire and Modern Political Thought (Cambridge University Press, 2012)
- Mülle, Jan-Werner: Contesting Democracy: Political Ideas in Twentieth-Century Europe (Yale University Press 2013)
- Outram, Dorinda: Enlightenment (New Approaches to European History), (Cambridge University Press, 2012, HUOM! 3rd edition)
- Sörlin, Sverker: Europas idéhistoria 1492–1918, 2 delar, välj en (1) av dem
- Reuter, Martina (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia. (Gaudeamus 2021)

Opit:

- Henry, John: A Short History of Scientific Thought (Palgrave 2012)

Sekä kaksi seuraavista:

- Fox, Robert: The Savant and the State: Science and Cultural Politics in Nineteenth-Century France (The Johns Hopkins University Press, 2012).
- Hemmungs Wirtén, Eva: Making Marie Curie: Intellectual Property and Celebrity Culture in an Age of Information (The University of Chicago Press, 2015).
- Pihlaja, Päivi Maria, Tiedettä Pohjantähden alla: pohjoisen tutkimus ja Ruotsin tiedeseurojen suhteet Ranskaan 1700-luvulla (Suomen Tiedeseura, 2009).
- Yeo, Richard: Notebooks, English Virtuosi, and Early Modern Science (The University of Chicago Press, 2014).

Opintojakso on mahdollista suorittaa milloin tahansa lukuvuoden aikana kirjatenttinä tai itsenäisenä työskentelynä (esimerkiksi essee tai verkkokurssi, jos sellainen on saatavilla).

Arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin. Tarkemmista arviointikriteereistä ja -menetelmistä saa tietoa ennen suoritusta tai sen alkaessa.

Opintojakso on suunnattu historian kandiohjelman opiskelijoille ja muiden koulutusohjelmien opiskelijoille, joilla on opinto-oikeus historian valinnaisiin opintoihin.

Opintojakso on vaihtoehtoinen sekä historian kandiohjelman opiskelijoille että historian valinnaisten opintojen opiskelijoille.

Historian kandiohjelman opetuksessa etusijalla kursseille ovat:

1. Historian kandiohjelman opiskelijat
2. Historian maisteriohjelman opiskelijat, jos kurssi käy myös historian maisteriopintoihin
3. Historian valinnaisten opintojen opiskelijat
4. Muut opiskelijat, jos kurssi on kaikille avoin

Opintojakso on osa kandiohjelman jatkuvan oppimisen tarjontaa: opintojakson voi suorittaa Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa.

Opintojaksosta järjestetään kurssi mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka lukuvuonna. Kurssin opetusperiodi voi vaihdella.

Opintojakson voi suorittaa tenttinä tai itsenäisenä työskentelynä milloin tahansa lukuvuoden aikana.

Historian kandiohjelman opiskelijoiden suositellaan suorittavan opintojakso toisena tai kolmantena opintovuonna.

Historian valinnaisten opintojen opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat voivat suorittaa opintojakson milloin tahansa.

Mahdollisia opetuskieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Alempi korkeakoulututkinto / EQF-taso 6.

Opintojaksosta vastaa suomeksi Kari Saastamoinen ja ruotsiksi Henrika Tandefelt.