Finland as a linguistic community

Fonologia ja morfologia

Opintojakson suoritettuasi osaat

•     kuvata pääpiirteittäin, miten suomen kieli varioi alueellisesti, sosiaalisesti ja tilanteisesti.
•     tunnistaa ja nimetä keskeisimmät varioivat kielenpiirteet.
•     kertoa pääpiirteittäin dialektologian ja sosiolingvistiikan tutkimussuuntausten historiasta, aineistoista ja tutkimusmenetelmistä.
•     kuvata ja analysoida erityisesti puhutun kielen vaihtelua dialektologian ja sosiolingvistiikan käsittein.
• harkita, millaista aineistoa erilaisiin sosiolingvistisiin tutkimuksiin tarvitaan.
  

Kurssimateriaalista kerrotaan kurssin alussa. Kirjatenttiin luetaan kaikki listassa mainitut artikkelit ja kirjojen osat.

Huom! Kirjatentin voivat suorittaa vain opiskelijat, joilla on suomen kielen opinto-oikeus.

Dialektologiaa

• Lehikoinen, L. 1994 (tai uudempi): Suomea ennen ja nyt. Helsinki: FinnLectura. (s. 82–176)
• Mantila, H. – Leiviskä, M. 2017: Onko Etelä-Pohjanmaan murteessa rautakautisia jälkiä? – Virittäjä 121 s. 160–175.

Sosiolingvistiikkaa

•     Nuolijärvi, P. – Lappalainen, H. 2020: Sosiolingvistiikka (Teoksessa Luodonpää-Manni ym. (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä. Helsinki: SKS)
•     Paunonen, H. 2005: Helsinkiläisiä puhujaprofiileja – Virittäjä 109 s.162–200.

• Lappalainen, H. – Mustanoja, L. – O’Dell, M. 2019: Miten ja milloin yksilön kieli muuttuu? Helsinkiläisidiolektien muutos ja muutoksen tutkimuksen menetelmät. – Virittäjä 123.
• Palander, M. 2016: Savolaismurteen muutos..Kahden sukupolven seitsenvuotiaiden kieli. – Sananjalka 58 s. 89–111.
• Mantila, H. 2004: Murre ja identiteetti. – Virittäjä 108 s. 322–346
• Lappalainen, H. & Vaattovaara, J. 2005: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. – Virittäjä 109 s. 98–110
• Mielikäinen, A. – Palander, M. 2014: Miten suomalaiset puhuvat murteista? Helsinki: SKS. (Luvut 1–5, s. 11–78)
• Piippo, I. – Vaattovaara, J. – Voutilainen, E. 2016: Kielen taju. Helsinki: Art House. (s. 23–123)
• Lehtonen, H. 2011: Developing multiethnic youth language in Helsinki. - M. Selting & F. Kern (toim.), Ethnic styles of speaking in European metropolitan areas s. 291–318.
• Niemelä, H. 2019: Oululaisopiskelijoiden käsityksiä maahanmuuttajien puhumasta suomesta. – H. Mantila ym. (toim.), Oulu kieliyhteisönä s. 200–249. Helsinki: SKS.

Kohderyhmä

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma, pakollinen suomen kielen opiskelijoille ja valinnainen Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Opintojakson voivat suorittaa vain opiskelijat, joilla on suomen kielen tai Suomen kielen ja kulttuurin opinto-oikeus.

Ajoitus

Suomen kielen opiskelijoille kandiopintojen 1. vuosi. Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille vapaavalintainen ajoitus (huom. kuitenkin, että kurssia suositellaan vasta Fonologia ja morfologia -jakson jälkeen).

Toteutus

Kurssi tai kirjatentti.

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään suomen kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun, kuten vanhoihin aluemurteisiin, nykypuhekielen ilmiöihin sekä tilanteiseen vaihteluun. Tarkastelun kohteena ovat myös kieliasenteet ja Suomen monikielisyys. Jaksossa tutustutaan fennistisen dialektologian ja sosiolingvistiikan keskeisiin tutkimuksiin, käsitteisiin ja aineistoihin sekä tutkimusalan historiaan.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Kurssilla kirjalliset ja suulliset tehtävät kurssin aikana, oheiskirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskusteleminen.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Arvosteluasteikko 0–5. Opintojaksoa vastaavan luentokurssin arviointimenetelmät ja -kriteerit kerrotaan kurssin alussa.