Opiskelija
tutustuu valitsemansa metodologisen suuntauksen perusteisiin
tutkimuskirjallisuuden kautta. Valittavina ovat seuraavat metodologiset
suuntaukset: 1. Suullinen kerronta ja narratiivinen analyysi; 2.
Performanssianalyysi; 3. Perinteen genret ja rekisterit; ja 4.
Muistitietohistoria ja kulttuurinen muisti.
Additional information
Local Museums as Spaces of Memory and History: an introduction to interdisciplinary methods 10.3.–3.5.2026
Jakson suorittanut opiskelija hallitsee valitsemansa metodologisen suuntauksen keskeiset tieteelliset keskustelut, osaa arvioida niitä kriittisesti ja soveltaa niitä omaan tutkimusasetelmaansa. Hän kykenee paikantamaan oman erikoistumisalansa folkloristiikan kenttään ja oppihistoriaan sekä jäsentämään sen tieteidenvälisiä yhteyksiä. Metodologisen erikoistumisalan hallinta syventää myös folkloristiikan keskeiskäsitteiden ymmärrystä.
Learning material
Valitse yksi neljästä vaihtoehdosta (1–4)
1. Suullinen kerronta ja narratiivinen analyysi
Lue kaikki kohdat a–e.
a. A.-L. Siikala, Tarina ja tulkinta. Tutkimus kansankertojista. SKS, 1984.
b. A. Shuman, Other People’s Stories. Entitlement Claims and the Critique of Empathy. University of Illinois Press, 2005.
c. M. Andrews & M. Bamberg (toim.), Considering counter narratives : narrating, resisting, making sense. J. Benjamins, 2004. (Commentaries- ja Response-osioita ei lueta.)
c. C. Briggs, Competence in Performance: Creativity of Tradition in Mexicano Verbal Art. University of Pennsylvania Press, 1988, s. 1–376.
TAI J. M. Foley, Singer of Tales in Performance. Indiana University Press, 1995, s. 1–135.
d. V. Sykäri, Words as Events. Cretan Mantinádes in Performance and Composition. SKS, 2011. Löytyy osoitteesta https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/sff.18/
c. A. Agha & Frog (toim.), Registers of Communication. SKS, 2015, 13–23 & 77–104 & 258–335 (Artikkelit kirjoittajilta Agha & Frog, Frog, Stepanova, Foley, Harvilahti, Kallio). Löytyy osoitteesta http://dx.doi.org/10.21435/sflin.18(Opens in a new tab)
4. Muistitietohistoria ja kulttuurinen muisti
Lue molemmat kohdat a ja b (huomaa vaihtoehtoiset sisällöt kohdassa b)
a. A. Erll: Memory in Culture. Palgrave, 2011.
b. A. Heimo, Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. SKS, 2010.
TAI U. Savolainen, Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta. Suomen Kansantietouden tutkijain seura, 2015.
Jakso suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä (15 s.). Jakso voidaan myös suorittaa korvaavilla luentokursseilla. Esseesuorituksen tehtäväksiannosta ja muiden kurssien korvaavuudesta sovitaan etukäteen jakson vastuuhenkilön kanssa.
Arviointimenetelmät ja –kriteerit
Yleinen asteikko 0–5. Arvioinnissa painotetaan erikoistumisalan kirjallisuuden tietosisältöjen syntetisoivaa hallintaa sekä itsenäistä ja kriittistä arviointia. Esseesuorituksen tarkemmat arviointikriteerit annetaan tehtäväksiannon yhteydessä.
