Biochemistry

Opintojakso ei edellytä pakollisia aiempia opintoja. Opetus rakentuu lukiotason kemian, etenkin orgaanisen kemian, osaamisen pohjalta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• tuntee veden tärkeimmät ominaisuudet (poolisuus, vetysidosverkosto ja autoprotolyysi)
• osaa selittää, mikä on hydrofobinen vuorovaikutus ja tietää esimerkkejä sen merkityksestä biomolekyyleille
• tietää, miten aminohapot muodostavat polypeptidejä ja laskostuneita proteiineja
• tietää perusasiat RNA:n ja DNA:n rakenteista
• osaa määritellä sokerin ja tietää, miten sokerit muodostavat polysakkarideja
• osaa määritellä kalvolipidin ja kalvoproteiinin sekä tietää, miten nämä muodostavat biologisen kalvon
• ymmärtää entsyymien toimintaperiaatteen ja entsyymeihin liittyvät peruskäsitteet (substraatti, aktiivinen kohta, saturaatiokinetiikka, inhibitiotyypit, allosteria, KM, Vmax)
• osaa ribosomaalisen proteiinisynteesin mekanismin
• ymmärtää glykolyysin ja maitohappokäymisen periaatteet
• tietää, mitä tapahtuu sitruunahapposyklissä
• tietää, miten mitokondrion elektroninsiirtoketju kytkeytyy ATP:n synteesiin
• ymmärtää, kuinka fotosynteesissä auringon fotonien energiaa muunnetaan kemialliseksi energiaksi

Kurssikirja: Moran, Horton, Scrimgeour, Perry, Rawn: Principles of Biochemistry (viides painos), Pearson International Edition tai joku muu biokemian oppikirja luennoilla käydyssä laajuudessa.

Oppikirjan käyttö on välttämätöntä (vaikka sen sisältö onkin tämän johdantotyyppisen kurssin kannalta tarpeettoman laaja).  Luentokalvot ja harjoitustehtävät jaetaan Moodlen kautta.

Opintojakso on pakollinen molekyylibiotieteiden kandiohjelman opiskelijoille.

Opintojakso on tarjolla muiden koulutusohjelmien opiskelijoille.

Tarjotaan myös rajoitetulle määrälle avoimen yliopiston opiskelijoita.

Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen opiskeluvuotena.

Opintojakso järjestetään I periodissa.

Opintojakso koostuu luennoista (24h), joilla käyminen helpottaa oppikirjan asioiden omaksumista huomattavasti.

Jaksoon kuuluu myös vapaaehtoisia harjoitustehtäviä (4 h), joiden tekemisestä saa lisäpisteitä. Jakson lopussa on tentti (2 h), josta syyslukukaudella järjestetään kaksi uusintaa. Omatoimista opiskelua 105 h.

Tämän opintojakson tuottaman osaamisen kehitystä tukevat MOLE-212 Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi (5 op) sekä myöhemmät biokemian taitoja syventävät ja soveltavat opintojaksot kuten:

• MOLE-104 Solubiologia 5 op
• MOLE-204 Proteiinit ja entsyymit 5 op
• MOLE-214 Proteiinien puhdistus ja karakterisointi 5 op

Opettaja antaa kutakin luentoa vastaavat kurssikirjan sivut luentorungon yhteydessä Moodlessa. Luentokalvot jaetaan Moodlen-kautta, omien luentomuistiinpanojen tekeminen on suositeltavaa. Kurssikirjan lukeminen ja omatoiminen työ on oleellinen osa kurssisuoritusta. Opintojakson aikana käytetään luentokohtaisesti valittuja oppimista aktivoivia ja vuorovaikutusta lisääviä menetelmiä ja hyödynnetään verkkomateriaaleja. Opintojakson aikana toteutettavat harjoitustehtävät on suunniteltu edistämään opitun tiedon sisäistämistä ja soveltamista.

 0–5. Arviointi tentin ja harjoituspisteiden perusteella.

Muiden kuin molekyylibiotieteiden koulutusohjelmien opiskelijoita voidaan ottaa kurssille tilan sallimissa puitteissa.

MOLE-101 Biokemian tietoja tarvitaan MOLE-212 Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssilla sekä ainakin seuraavilla myöhemmillä opintojaksoilla:

• MOLE-103 Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta 5 op
• MOLE-104 Solubiologia 5 op
• MOLE-202 Molekyyligenetiikka ja genomiikka 5 op
• MOLE-204 Proteiinit ja entsyymit 5 op
• MOLE-203 Metabolia 5 op
• MOLE-214 Proteiinien puhdistus ja karakterisointi 5 op
• HNFB-112 Ravitsemusfysiologia 5 op

Yliopistonlehtori Tuomas Haltia