Työoikeus

Opiskelija hallitsee työoikeuden systematiikan, yleiset opit ja keskeiset periaatteet sekä työoikeuden erityispiirteet oikeudenalana. Opiskelija ymmärtää kansainvälisen ja EU-työoikeuden merkityksen, osaa keskeisen lainsäädännön sisällön, hallitsee työehtosopimusoikeuden sekä yhteistoiminta- ja osallistumisjärjestelmien perusteet. Lisäksi opiskelija ymmärtää yrityskohtaisten ryhmänormien, työntekijän työsopimuksen ja työnantajan valtaoikeuksien aseman työehtojen määräytymisessä.

Opintojaksolla opiskelija oppii hallitsemaan työoikeuden normijärjestelmän toiminnan sekä erilaisia normikollisioihin liittyviä ratkaisumalleja. Opiskelija ymmärtää ja hallitsee yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja tasapuolisen kohtelun merkityksen työoikeudessa.

Opintojakson käytyään osaa jäsentää erilaisia työelämän muutostilanteita ja tietää tyypillisten muutostilanteiden oikeudelliset ratkaisutavat. Opiskelija tunnistaa sosiaalioikeuden normistojen konkretisoitumisen työelämän muutostilanteissa. Opiskelija tietää myös oikeudenmukaisen siirtymän keskeisen sisällön ja sen merkityksen työmarkkinoilla.

Työoikeuden kurssin oppimateriaalit jakaantuvat kirjallisuuteen ja oheiskirjallisuuteen. Oheiskirjallisuuden osalta opiskelija voi valita, mitä teosta käyttäen hän tutustuu luentojen aihepiireihin. Opintomateriaaleissa käsiteltäviä asioita täydennetään ja syvennetään luennoilla.

Saloheimo, Jorma: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus 2020, s. 21-130 ja 142-237

Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021), 7 Säännöskohtaiset perustelut, 7.1Liukkunen, Ulla: Yritystoiminnan muutokset ja yhteistoiminta 2013, s. s 1-60, 82-100, 195-204.

Liukkunen Ulla: Normikompetenssi kollektiivisen työoikeuden normijärjestelmässä ja paikallinen sopiminen, Lakimies 7-8 2017, s. 992–1014.

Murto, Jari: Yrityksessä vakiintuneesti noudatettujen käytäntöjen oikeudellinen arviointiprosessi – havaintoja työ- ja sopimusoikeuden oppien ristipaineesta; Outi Anttila (toim.) Työtuomioistuin 75 vuotta – Arbetsdomstolen 75 år, Alma Talent (2022), s. 213–247.

Opintojaksolla hyödynnetään lisäksi seuraavaa oheiskirjallisuutta

Bruun, Niklas, Työoikeuden perusteet, Alma Talent (2022)

Bruun, Niklas, Den finska arbetsrättens grunder, Alma Talent (2022)

Koskinen, Seppo; Kairinen, Martti; Ullakonoja, Vesa; Nieminen Kimmo; Valkonen, Mika: Työoikeus Oikeuden perusteokset, Alma Talent 2018,

Tiitinen, Kari-Pekka – Kröger, Tarja: Työsopimusoikeus Talentum (2012),

Arajärvi, Pentti: Johdatus sosiaalioikeuteen Talentum 2011

Havakka, Pauliina – Niemelä, Mikko – Uusitalo Hannu: Sosiaalivakuutus FINVA 2017,

Outi Anttila – Tuomas Ojanen (toim.) Yhdenvertaisuuslaki kommentein Alma Talent 2019

Mika Valkonen – Seppo Koskinen; Yhdenvertainen kohtelu työsuhteessa Alma Talent 2018

Hallituksen esitys (HE 129/2021 vp) eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)

Ennen kutakin luentokertaa luettavat aihepiirit (kirjallisuudesta ja oheiskirjallisuudesta) ilmoitetaan tarkemmin opintojakson Moodle-sivulla.

Oikeusnotaarin koulutusohjelma vastaa opintojaksosta. Opintojakso kuuluu Yksityisoikeus II kokonaisuuteen ja on pakollinen kaikille oikeusnotaarin tutkintoa suorittaville.

Toisen vuoden syyslukukausi.

II periodi.

Luento-opetus ja harjoitusopetus. Harjoitusopetus (läsnäolovaatimus). Harjoitusopetus käsittää luennoilla ja kirjallisuudessa käsiteltyjen asioiden oppimisen syventämistä eri tavoin.

Kuulustelu suoritetaan sähköisenä salitenttinä. Finlex ”Lainsäädäntö”-osion ja EUR-lexin käyttö on sallittu tentissä.

Itsenäinen opiskelu, kirjallisuutta syventävään ja täydentävään opetukseen ja harjoitusopetukseen osallistuminen aktiivisesti sekä harjoitustehtävien tekeminen ja kuulustelun suorittaminen.

Opintojakso voidaan toteuttaa erilaisena toteutuksena osana koulutusohjelman jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Kirjallinen tentti, arviointi 0-5.

Harjoitusopetus hyväksytty/hylätty.

Kotimaiset kielet suomi ja ruotsi.