Liettuan yhteiskunta ja kulttuuri

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee liettualaisen kulttuurin eri kehitysvaiheet Liettuan historian kontekstissa. Hän tuntee Liettuan kulttuurin tärkeimmät saavutukset ja erityisesti tärkeimmät liettualaiset kirjailijat ja osaa nimetä heidän keskeiset teoksensa.

Šilbajoris, A short history of Lithuanian Literature, Kuizinienė ym., History of Lithuanian Culture (PDF(Avautuu uuteen välilehteen)), Eidintas ym., The History of Lithuania (PDF(Avautuu uuteen välilehteen)).

Pakollinen kielten kandiohjelman liettuan opintosuunnan perusopinnoissa. Avoinna kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille.

Ensimmäisenä opintovuonna, mielellään rinnakkain opintojakson Liettualaista kaunokirjallisuutta kanssa. Jos järjestetään kurssina, yleensä syyslukukaudella.

Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti esseellä, esitelmillä tai poikkeuksellisesti luentokurssina, luento-opetusta ei järjestetä säännöllisesti.

Esseesuorituksessa opiskelija tutustuu kurssikirjallisuudessa mainittuihin teoksiin ja hyödyntää niitä esseessään. Opiskelija ehdottaa itse opettajalle esseen aihetta. Aiheen voi rajata esimerkiksi yhteen aikakauteen tai taiteenlajiin, ja hyviä ajatuksia rajaamiseen voi saada kurssikirjojen lukujen otsikoista. Esseen sivumäärä on vähintään 8 (sivu = 2000 merkkiä välilyönteineen).

Halutessasi suorittaa opintojakson ota yhteyttä opettajaan sähköpostitse, ehdota esseen aihetta ja sovi palautuspäivämäärä. Näin opettaja voi varata aikaa esseen lukemiselle ja palautteenannolle.

Yleisen kirjallisuustieteen johdantokurssi.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota osaamistavoitteiden saavuttamiseen suurten kokonaisuuksien ja kehityslinjojen tasolla, ei niinkään yksityiskohtien hallintaan. Arvosteluasteikko 0–5. Seuraavassa sanalliset arvosanakuvaukset, jotka ohjaavat suorituksen arvostelua:

1 (välttävä) – Opiskelija kykenee osoittamaan tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin ainakin pintapuolisesti. Esseen tekstistä puuttuu kuitenkin eri näkökantoja vertaileva pohdinta, ja tekstistä ei ole mahdollista tunnistaa, missä teoksessa esitettyihin ajatuksiin milloinkin viitataan. Kielellistä ilmaisua luonnehtii viimeistelemättömyys, tekstin epäyhtenäisyys ja referoiva tyyli.

3 (hyvä) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin sekä saaneensa sitä lukiessa uusia ajatuksia tai oppineensa uusia asioita. Eri näkökantoja on vertailtu, ja tärkeimmissä asioissa käy ilmi, kenen kirjoittajan ajatuksiin kulloinkin viitataan. Teksti sisältää vain vähän perustelemattomia väitteitä tai sisällöllisiä virheitä tai epätarkkuuksia. Kieli on pääasiallisesti viimeisteltyä, tekstiä on jäsennetty tarkoituksenmukaisella kappalejaolla ja analyyttistä ja pohtivaa tekstiä on enemmän kuin lähteen referointia.

5 (erinomainen) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa hyvin lähteinä oleviin teoksiin ja tekstistä käy ilmi, millä tavalla lähteissä esitetyt asiat nivoutuvat hänen aiemmin oppimaansa. Teksti vertailee eri näkökantoja siten, että aina on selvää, kenen ajatuksista on kyse. Väitteet on perusteltu uskottavasti ja sisällöllisiä virheitä on pyritty välttämään esimerkiksi tarkistamalla asioita ulkoisista lähteistä. Kieli on viimeisteltyä ja tekstiä on jäsennetty kappalejaolla sekä ainakin muutamin väliotsikoin. Tekstiä luonnehtii pohtiva ja perusteleva ote.