Valtiosääntöoikeus

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut käsitys valtiosääntöoikeuden asemasta Suomen oikeusjärjestelmässä ja suhteesta muihin oikeudenaloihin. Hänellä on selkeä kokonaiskuva valtiosääntöoikeuden yleisistä opeista, yksilön perusoikeuksista, ylimmistä valtioelimistä sekä lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan käytön perusteista.

Hän pystyy tunnistamaan oikeudellisten ilmiöiden valtiosääntöoikeudellisia kytkentöjä ja soveltamaan perustuslain säännöksiä oikeudellisten ilmiöiden tarkastelussa. Hän ymmärtää erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien oikeudellisen merkityksen ja kykenee hyödyntämään niitä oikeudellisessa argumentaatiossa

Luennot

Moodlessa ilmoitettava materiaali (ml. harjoitustehtävän aihe ja aineisto, säädökset ja luentojen oheislukemisto)

Kirjallisuus:

Husa, Jaakko - Jyränki, Antero, Valtiosääntöoikeus, Kauppakamari 2021, s. 65-441.

Hallberg, Pekka - Karapuu, Heikki - Ojanen, Tuomas - Scheinin, Martin - Tuori, Kaarlo - Viljanen, Veli-Pekka, Perusoikeudet. 2., uudistettu painos. WSOYpro 2011, s. 63-213 eli II luku. Yleinen osa. (Saatavissa myös sähköisenä julkaisuna)

Kaikki opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksolle Peppi-opintotietojärjestelmässä oman kohderyhmänsä mukaisesti. Sivuaineopiskelijoita otetaan enintään 15 opiskelijaa. Mikäli sivuaineopiskelijoita on enemmän kuin kiintiössä on paikkoja, suoritetaan valinta arpomalla.

1.8.2025 alkaen kaikkiin oikeustieteen sivuaineopintokokonaisuuksiin tulee sisältyä Johdatus oikeustieteen opintoihin ja oikeudelliseen ajatteluun I (2 op). 1.8.2025 alkaen oikeustieteen opintojaksoille voi tulla valituksi sivuaineopiskelijaksi vain, mikäli em. johdatusopintojakso on jo suoritettu.

Avoin yliopisto-opetus:

Avoimen opiskelijoilta vaaditaan edeltävinä opintoina Johdatus oikeustieteen opintoihin ja oikeudelliseen ajatteluun I 2 op -opintojaksoa tai vastaavia opintoja. Avoimen opiskelijat ilmoittautuvat omassa ilmoittautumisjärjestelmässään opintojaksolle.