Kirjallinen tentti: x.x.2026. Uusinta 1: x.x.2026. Uusinta 2: x.x.2026.
Aika ja Paikka
Kevätlukukausi 2026 20.01.2026 - 28.4.2026
Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Kuvaus
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Teoria 2 op:
Luennot ja esitykset 24-28h ja 2 h tentti. Itsenäinen opiskelu 30 h
Itsenäiset tehtävät 2 op:
Esityksen valmistelu 10 h
Esteettömyyskartoitus ja 2 muuta kirjallista tehtävää 44 h
Kliinisten tutkimustekniikoiden harjoittelu 1 op:
Harjoitukset 14h, 2x2h tapauskierto klinikalla, itsenäinen valmistelu 9 h
Yhteensä 135h
Opetusmenetelmät
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Yksilö- tai ryhmätyö
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Internet-lähde: Näkövammaisten liitto ry (Finnish Federation of the Visually Impaired): www.nkl.fi(Avautuu uuteen välilehteen)
Kirjallisuus:
Primary Care Optometry (5th Ed.) : Ch 17- Age-Related Vision Problems, pages 404-415, Ch 18- Age-Related Vision Loss pages 416-434, Ch 19- Care of the Vision-Impaired Patient pages 435-455.
Borish´s Clinical Refraction (2nd Ed. or newer) : Ch 35- The Elderly, pages 1571-1590, Ch 36- Patients with Low Vision pages 1591-1618.
Jane Macnaughton (2005): Low Vision Assessment. Ch 3- Adapting the eye examination for the visually impaired, pages 32-76. Ch 4 Determining and prescribing magnification, pages 77-98. Ch 7- Additional strategies and non-optical methods for improving visual performance, pages 154-170.
Riitta Lahtinen, Russ Palmer & Merja Lahtinen (2009) Aisti kuvailu. (Löytyy myös englanniksi: Environmental description for visually and dual sensory impaired people, 2010)
K M Saari (Ed.) (2011) : Silmätautioppi Ophthalmology (11th Ed.), Ch 24- Näkövammaisten kuntoutus, apuvälineet ja sosiaaliturva, pages 486-510. Appendix: Näkövammasta johtuva haittaluokitus pages 514-520.
Käppi, Anni; Laitala, Jenna (2009). Heikkonäköisen kuntoutuspolku Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin alueella. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912178230(Avautuu uuteen välilehteen)
Frigård, Katri; Dromberg, Elisa; Ojala, Maria (2016). Kun lasit eivät riitä : Opas heikkonäköisten apuvälinesovitukseen. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214732(Avautuu uuteen välilehteen) https://www.theseus.fi/handle/10024/107133(Avautuu uuteen välilehteen)
Aaltonen, Laura; Itkonen, Jenni; Kemppinen, Emma (2015). Väliinputoajat : opas alentuneen näöntarkkuuden huomioimiseen optikkoliikkeessä. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504234872(Avautuu uuteen välilehteen)
Practical Low Vision. Essilor Academy Europe 2013. http://www.essiloracademy.eu/en/publications/ophthalmic-optics-files(Avautuu uuteen välilehteen)
Ageing-review Optometry Today CET (2003) parts 1 ageing, definition; 2 examining, 3 visual function, 4 ant segm; 5 contact lenses, 7-17 ocular and general disorders in the aged population (cataract, post segm, amd, syst diseases causing ophthalmic manifestations 1&2)
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä.
Avoimen amk:n kautta ilmoittautuvat: opintojaksolle osallistuminen edellyttää suoritettua optikon tai optometristin tutkintoa.
Tekoälyn käytöstä opintojaksolla ohjeistetaan erikseen. Opiskelijan tulee tutustua Metropolian tekoälyohjeistukseen ja noudattaa sitä opintosuorituksissaan.
Osa opetuksesta voi olla englanninkielistä.
YKSITYISKOHTAISET SISÄLLÖT
Heikkonäköisyyden ja sokeuden määritelmät:
Disorder, impairment, disability and handicap
WHO määritelmät
Näkövamman arviointi etuuksien arviointiin (haittaluokat)
Heikkonäköisyys: Ilmaantuvuus ja syyt, esiintyvyys
Näkökyvyn mittaaminen:
Näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys
Häikäisy ja sen vaikutukset
Lukeminen
Suurennusmenetelmät:
Kuvakoon suurennus
Katseluetäisyyden lyhentäminen
Todellinen kuvasuurennus
Teleskooppisuurennus
Ei-optiset apuvälineet
Valo ja valaistus
Ääreisnäön apuvälineet
Eksentrinen katselu ja steady eye strategy
Ympäristön mukauttaminen ja saavutettavuus
Elektroniset apuvälineet ja näkemistä helpottavat sovellukset
Ikääntymisen vaikutukset näkemiseen ja toimintakykyyn:
Fysiologiset muutokset - yleinen ja silmän fysiologia ja toiminta
Muutokset näkemisessä
Näöntarkkuus
Kontrastiherkkyys
Taittovirhe
Värinäkö
Silmän väliaineiden suodatusominaisuudet eri allonpituuksilla
Valoherkkyys
Häikäisy (esto- ja kiusahäikäisy)
Pimeäadaptaatio, häikäisynsieto ja palautuminen
Näkökentät
Kriittinen välketaajuus
Akkommodaatio ja konvergenssi
Okulomotorinen järjestelmä
Ikään liittyvät havaintokyvyn (ei näkemiseen liittyvät) muutokset
Kuulo
Koordinaatio
Oppiminen
Sosiaalinen asema
Näön toiminnallisuuden ikämuutoksia mittaavat kliiniset toimenpiteet ja testit
Näön menetyksen aiheuttamat psykologiset vaikutukset ja toiminta huonon näköennusteen saaneen asiakkaan kanssa
Kliiniset toimenpiteet ikääntyvän moniaistivammaisen asiakkaan kanssa
Jatkotutkimusten tarpeen arviointi ja niihin ohjaaminen