Slaavilaisten/balttilaisten kielten historia

Pääkielen perusopinnot, mielellään myös osa aineopintoja. Yleisen kielitieteen ja fonetiikan johdantokurssi.

Opiskelija tuntee slaavilaisten/balttilaisten kielten kehityksen historiallisessa kontekstissaan ja osaa lukea helpohkoja vanhoja tekstejä. Hän tuntee slaavilaisten/balttilaisten kielten tärkeimmät erot ja niihin johtaneet kielihistorialliset kehityskulut

Valitaan oman pääkielen mukaan jompikumpi seuraavista teoksista:

Slavistiikka:

Lindstedt, Izide slovo se (Slavica Helsingiensia Supplementum V), Helsinki 2020 (saatavana myös verkosta(Avautuu uuteen välilehteen)).

Baltologia:

Dini, Foundations of Baltic languages (Vilnius 2014), sivut 35–61, 133–238, 259–373, 391–585.

Kohderyhmä

Kaikille kielten maisteriohjelman slavistiikan ja baltologian opintosuunnan opiskelijoille. Kuuluu slavistiikan ja baltologian syventäviin opintoihin. Kaikkien koulutusohjelmien opiskelijat voivat suorittaa opintojakson, jos he ovat aikaisemmin suorittaneet jonkin balttilaisen tai slaavilaisen kielen aineopinnot.

Ajoitus

Suoritusaika valittavissa vapaasti maisteriopintojen aikana. Suoritettavissa jatkuvasti.

Toteutus

Kirjallisuuskuulustelu ja palautetapaaminen kuulustelijan kanssa. Kirjallisuuskuulustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi Examinarium- tai kotitenttinä. Kuulustelijana toimii joko eteläslaavin, tšekin tai balttilaisten kielten yliopistonlehtori.

Mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää myös kurssi. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi muinaiskirkkoslaavin (slaavilaiset) tai muinaispreussin (balttilaiset) kurssi. Myös balttilaisten ja slaavilaisten kielten yhteinen kielihistorian kurssi on mahdollinen.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn analysoida kielihistorian suuria päälinjoja sekä kieli-, kulttuuri- ja etnohistorian keskinäistä suhdetta. Arvosteluasteikko 0–5.