Kirjallisuus ja yhteiskunta

Opintojakson suoritettuasi

- tiedät, miten kirjallisuussosiologia on kehittynyt tutkimusalueena ja tunnet kirjallisuussosiologisen tutkimuksen viimeaikaisia suuntauksia ja osa-alueita

- olet perehtynyt materiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja olosuhteiden merkitykseen kirjallisuuden tuotannossa ja erityisesti siihen, miten digitalisaatio, globalisaatio ja uusliberalistinen markkinatalous ovat muuttaneet kirjamarkkinoita ja kirjallisuuden kulutusta

- olet perehtynyt erilaisiin kirjallisuussosiologisessa tutkimuksessa käytettyihin kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin ja metodeihin, joista käsin kirjallisuuden ja yhteiskunnan välistä suhdetta on analysoitu

- tiedät, millaisia metodologisia välineitä kirjallisuussosiologia tarjoaa esimerkiksi kirjallisuusagenttien, kirjamessujen, populaarikirjallisuuden ja bestsellereiden tutkimukseen.

Opintojaksoa varten luetaan seuraavat tekstit:

- Berglund, Karl, “A Turn to the Rights: The Advent and Impact of Swedish Literary Agents”. Teoksessa Hype: Bestsellers and Literary Culture, edited by Jon Helgason, Sara Kärrholm & Ann Steiner, Nordic Academic Press, 2014, s. 67-87. (20 s.)

- Berglund, Karl, Steiner, Ann, “Is Backlist the New Frontlist?: Large-Scale Data Analysis of Bestseller Book Consumption in Streaming Services”. LOGOS: Journal of the World Publishing Community, 32(1): 7-24 https://doi.org/10.1163/18784712-03104006(Avautuu uuteen välilehteen) (2021) (17 s.)

- Berglund, Karl, “Genres at work: A holistic approach to genres in book publishing”, European Journal of Cultural Studies 2021, Vol. 24(3) 757–776 (19 s.)

- English, John. G, ”Everywhere and Nowhere: The Sociology’ of Literature After ‘the Sociology of Literature’”. New Literary History, volume 41, number 2, Spring 2010, v–xxiii. (18 s.)

- Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma, toim. Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen ja Liisa Steinby, SKS 2018, seuraavat artikkelit: Ojajärvi, Sevänen ja Steinby, ”Kapitalismi ja sen tutkiminen suomalaisen kirjallisuuden näkökulmasta” (s. 7-52), Voitto Ruohonen, ”Kapitalismi, julkisuus, kirjallisuus ja web 2.0” (s. 144-174) sekä Fredric Jameson, ”Representaation ongelmia” (s. 315-324. (84 s.)

- Litterära värdepraktiker. Aktörer, rum, platser, red. Torbjörn Forslid & al.Makadam, 2017. (220 s.)

- Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa, toim. Voitto Ruohonen, Erkki Sevänen ja Risto Turunen, SKS 2011, seuraavat tekstit: Erkki Sevänen, ”Johdanto” (s. 11-46), Voitto Ruohonen, ”Sosiologisen tekstintutkimuksen lähtökohtia” (s. 76-99), Risto Turunen, ”Ideologia, diskurssi ja representaatio” (s. 298-336), Liisa Steinby, ”Sosiologinen näkökulma kirjallisuuden lajeihin” (s. 365-393), Samuli Hägg, ”Kerrontakeinojern sosiologiaa” (s. 428-456) sekä Voitto Ruohonen, ”Kirjallisuuden ja sosiologian haastava suhde” (s. 521-534). (137 s.)

- Steiner, Ann, “The Global Book: Micropublishing, Conglomerate Production, and Digital Market Structures”. Publishing Research Quarterly.(Avautuu uuteen välilehteen) 34, 1, 2018, s. 118-132 (14 s.) 

Opintojakso on valinnainen koulutusohjelman opiskelijoille ja avoin myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoille.

Ajoitus

Tenttimismahdollisuus kaikkina periodeina. 

Toteutus

Kirjatentti, luentokurssi tai erikseen sovittaessa  esseesuoritusmahdollisuus. Esseen aiheesta ja palautustavasta sovitaan vastuuopettajan kanssa. Häneltä voi pyytää myös kirjoitusohjeita.

Arvioinnissa mitataan sitä, miten hyvin opiskelija hallitsee opintojakson keskeiset sisällöt ja kykenee soveltamaan niitä kirjallisissa tehtävissä. Arviointi perustuu valitun suorituksen osaamistavoitteisiin. Tarkemmista arviointikriteereistä ja -menetelmistä saa tietoa ennen suoritusta tai sen alkaessa.

Opintojen vanhentumisesta on tietoa Opiskelijan ohjeissa sivulla Opintojen vanhentuminen(Avautuu uuteen välilehteen).

Ylempi korkeakoulututkinto / EQF-taso 7.