Oikeusteoria

Ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille järjestettävässä opetuksessa, johon on myös kiintiö avoimen yliopiston opiskelijoille, opiskelijalla tulee olla vähintään 10 op aiempia oikeustieteen opintoja tai hänen tulee olla ilmoittautunut muille kursseille niin, että hän on todennäköisesti suorittanut 10 op oikeustieteen opintoja viimeistään kurssin luentojen päättymiseen mennessä. Tämä ennakkovaatimus ei koske sellaista opetusta, joka on suunnattu ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille.

Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelijan tulisi osata:

tunnistaa ja ymmärtää oikeuden, vallan, politiikan ja etiikan yhtymäkohdat ja niiden väliset keskeiset jännitteet, sekä niihin liittyvät aate- ja käsitehistorialliset kehityskulut.
muodostaa kokonaiskuva eräistä modernin oikeuden keskeisistä käsitteistä ja periaatteista;
tunnistaa ja analyyttisesti eritellä oikeuden legitimiteettiin, oikeudenmukaisuuteen ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyttä ajankohtaisiin ilmiöihin.
tunnistaa ja analyyttisesti eritellä oikeuden globalisaatioon ja eurooppalaistumiseen liittyviä ulottuvuuksia.

Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelijan tulisi osata:

soveltaa omassa oppimisessaan ja osaamisessaan tutkimuksellista lähestymistapaa, joka mahdollistaa oikeudellisten ongelmien analyyttisen, kriittisen ja tutkimusperäisen tarkastelun.
käyttää itsenäisesti tutkimustaitoja (aineiston hankinta, tieteellinen kirjoittaminen, viittauskäytäntö) sekä ymmärtää erilaisia tutkimuksellisia lähestymistapoja.
Soveltaa teoreettista osaamistaan ja yhteistyötaitoja erilaisissa työtehtävissä, kuten lainvalmistelussa, oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä

Keskeinen kirjallisuus:
Penner, J. E. (James E.) et al. McCoubrey & White’s Textbook on Jurisprudence. Fifth edition. Oxford, United Kingdom: Oxford University Press, 2012. 260 sivua

Luku 4, Möschel, Mathias: “Critical Race Theory” teoksessa Christodoulidis, Emilios, Ruth Dukes & Marco Goldoni. Research Handbook on Critical Legal Theory. Northampton: Edward Elgar Publishing, 2019. 15 sivua

Luku 1, Banakar, Reza & Max Travers: ”Law, Sociology and Method” teoksessa Banakar, Reza, and Max Travers. Theory and Method in Socio-Legal Research. Oxford, England: Hart Publication Ltd, 2005. 20 sivua

Crenshaw, Kimberle: “Demarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Feminist Critique of Antidiscrimination Doctrine, Feminist Theory and Antiracist Politics”. University of Chicago Legal Forum. 1989:1. 30 sivua https://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1052&context=uclf(Avautuu uuteen välilehteen)

Tämän ohella suositeltava kirjallisuus vaihtelee vuosittain ja yksilöidään kurssin aikana.

Oikeusnotaarin koulutusohjelma vastaa opintojaksosta. Opintojakso kuuluu Oikeuden yleistieteet -kokonaisuuteen ja on pakollinen kaikille oikeusnotaarin tutkintoa suorittaville.

Kolmannen vuoden kevätlukukausi. 

III periodi.

Opetuskielinä voi olla suomen ja ruotsin lisäksi myös englanti.

Ryhmätöiden viikoittainen tehtävänanto kerrotaan torstain luennolla. Torstaisin kahden tunnin luennon jälkeen on varattu tunti aikaa ryhmätöiden tekemiselle luentosalissa. Muutoin ryhmät järjestävät tapaamiset itsenäisesti. Ryhmien tulee kokoontua joka viikko.

Opetuksessa voidaan hyödyntää myös muita aktiviteetteja ja menetelmiä.

Työpajoissa kirjoitettavat ryhmätyöt arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Jos ryhmätyö arvioidaan kiittäen hyväksytyksi, jokaisen ryhmän jäsenen kotiesseestä saamaa pistemäärää korotetaan. Henkilökohtainen arvosana määräytyy tieteellisen kotiesseen perusteella.