Kalevala, myytti ja historia

Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan kansalliseepoksen luonnetta, vaikutusta suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä suhdetta muihin kansallisiin symboleihin ja maailman eepoksiin. Hän tiedostaa Elias Lönnrotin roolin ja työskentelytavat eepoksen luomisessa sekä tuntee kalevalamittaisen suullisen runoston alueelliset erityispiirteet, kulttuuriset funktiot, perinnelajijärjestelmän sekä tutkimushistorian pääpiirteet. Opiskelija tunnistaa kalevalamitan ja kalevalamittaisen runon tyylikeinot.

Elias Lönnrot: Kalevala (1849, ns. Uusi Kalevala; verkossa esim. http://nebu.finlit.fi/kalevala/(Avautuu uuteen välilehteen) tai kommentoitu kriittinen editio osoitteessa http://kalevala.finlit.fi/(Avautuu uuteen välilehteen))

Kurssin oheiskirjallisuutta ja luentoja täydentävät aineistot jaetaan opetuksen yhteydessä moodlessa.

Elias Lönnrot: Kalevala (1849, ns. Uusi Kalevala; verkossa esim. http://nebu.finlit.fi/kalevala/(Avautuu uuteen välilehteen) tai kommentoitu kriittinen editio osoitteessa http://kalevala.finlit.fi/(Avautuu uuteen välilehteen))

U. Piela, S. Knuuttila & P. Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria. SKS, 2008, s. 2–65, 124–399, 448–500 (artikkelit kirjoittajilta Timonen, Sallamaa, Karkama, Mikkola, Fewster, Anttonen, Wilson, Iwatake, Sallamaa, Laaksonen, Siikala, Hyvönen, Apo, Knuuttila, Immonen et al.).

A-L. Siikala, L. Harvilahti & S. Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo. SKS, 2004, s. 7–156, 194–298 (artikkelit kirjoittajilta Siikala & Harvilahti & Timonen, Siikala, Anttonen, Hakamies, Timonen, Piela, Harvilahti, Tarkka, Apo).

L. Tarkka, H. Haapoja-Mäkelä & E. Stepanova, Kalevalaisuus, kieli-ideologiat ja suomalaisuuden myytit. – U. Piela, P. Hakamies & P. Hako (toim), Eurooppa, Suomi, Kalevala. Kalevalaseuran vuosikirja 98. SKS, 2019, s. 79–106.

Opintojaksosta järjestetään luentokurssi joka toinen vuosi. Luentokurssilla käsiteltyjen sisältöjen omaksumista tuetaan harjoituksilla ja keskusteluilla, jotka toteutetaan joko moodlessa tai kontaktiopetuksen yhteydessä. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista luentokurssille, siihen kuuluvien harjoitteiden tekemistä sekä luentokuulustelun hyväksyttyä suoritusta.

Mikäli luentokurssia ei järjestetä, voi kurssin suorittaa kirjallisuustenttinä tai esseenä. Kurssisuoritusta kuitenkin suositellaan.

Yleinen asteikko 0–5. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luentokurssin tavoitteiden kannalta keskeisten sisältöjen omaksumiseen, keskeisten käsitteiden hallintaan ja kykyyn eritellä luennoilla käsiteltyjä teemoja sekä valmiuteen hyödyntää niitä harjoitustehtävissä.

Sisältöjä havainnollistetaan vierailuilla, aineistonäytteillä ja runolauludemonstraatioilla.

Opintojakso on avoin kaikille, mutta etnologian ja folkloristiikan opintosuunnan opiskelijat ovat etusijalla.

Opintojen ensimmäinen tai toinen vuosi.