Globaali kehitys (globaali kehitystutkimus)

YK-111, YK-112

Perusteet kehityksen käsittestä ja kehitysteorioista

Kurssin suoritettuaan opiskelija 1) tunnistaa globaalin kehityksen eri käsitteitä ja käsityksiä sekä maailmanjärjestelmää tarkastelevia teorioita, 2) hahmottaa maailmanjärjestelmän rakenteita ja laajojen kehityskulkujen yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja ekologisia ulottuvuuksia sekä historiallisesti että nykyhetkessä, 3) osaa arvioida globaalin kestävän kehityksen edellytyksiä ja olosuhteita sekä vaihtoehtoja, joilla halutaan ratkaista globaaleja kehityksen ja kestävyyden ongelmia.

Denemark, Robert A., Jonathan Friedman, Barry K. Gills, and George Modelski, eds. 2000. World System History: The Social Science of Long-Term Change. Routledge.

Frank, Andre Gunder, and Barry Gills, eds. 1993. The World System: Five Hundred Years or Five Thousand? Routledge.

Graeber, David. 2011. Debt: The First 5000 Years. Melville House Publishing.

Graeber, David, and David Wengrow. 2021. The Dawn of Everything: A New History of Humanity. Penguin Books.

Hudson, Michael. 2003. Super-Imperialism: The Origin and Fundamentals of U.S. World Dominance. second edition. Pluto Press.

Klein, Elise, and Carlos Eduardo Morreo, eds. 2019. Postdevelopment in Practice: Alternatives, Economies, Ontologies. Routledge.

Moore, Jason W., ed. 2016. Anthropocene or Capitalocene? Nature, History, and the Crisis of Capitalism. Kairos.

Pettifor, Ann. 2017. The Production of Money: How to Break the Power of Bankers. Verso.

Rist, Gilbert. 2019. History of Development: From Western Origins to Global Faith. Fifth Edition. Zed Books.

Ziai, Aram. 2016. Development Discourse and Global History: From Colonialism to the Sustainable Development Goals. 1st ed. Routledge.

Suoritustavat

Osallistuminen opetukseen: Kurssi rakentuu viikoittaisista luennoista ja harjoituksista. Kurssin pedagogia pohjautuu käänteisen luokkahuoneen menetelmään, jossa opetustapahtumien kirjallisuuteen perehdytään etukäteen. Kurssilla kirjoitetaan kaksi tai kolme esseetä, joista yksi vertaisarvioidaan. Opiskelijat pitävät kurssin ajan oppimispäiväkirjaa.

b) Tentti (muiden ohjelmien opiskelijoille)

 Vuosittaiset suoritusvaihtoehdot täsmennetään opetusohjelmassa.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Kurssi arvostellaan kirjoitettujen töiden perusteella, joiden arvioimisen tukena käytetään arviointimatriisia. Yksi esseistä voidaan vertaisarvioida.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät

Kurssin osaamistavoitteet on pyritty rakentamaan linjaan kurssin sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kanssa. Käänteisen luokkahuoneen menetelmän sekä jatkuvan arvioinnin tarkoituksena on tukea oppimista ja vahvistaa tietoisuutta omasta oppimisesta. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on opettaa oppimista eteenpäin vievän palautteen antamista. Kokemukset vertaispalautteen antamisesta vahvistavat saadun palautteen ymmärtämistä ja siten palautteen oppimista kehittävää vaikutusta. Oppimista tukevat myös pienryhmäkeskustelut ja opetusryhmissä tehtävät harjoitukset sekä akateeminen kirjoittaminen.

Kohderyhmät

Opintojakso on vaihtoehtoinen Yhteiskunnallisen muutoksen kandidaattiopiskelijoille.

Mahdollinen avoimena yliopisto-opetuksena järjestettävä opetus ja sen opiskelijamäärät määritellään erikseen vuosittaisessa opetusohjelmassa.

Järjestämisajankohta

Suositeltava suoritusajankohta

1.vuoden 4.periodi

Vanhentuminen

Mahdolliset opetuskielet

suomi

EQF-taso

alempi korkeakoulututkinto / EQF-taso 6