Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• osaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen perusperiaatteet
• tunnistaa oppilaan identiteetin tukemiseen liittyviä erityistarpeita
• oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta siten, että oppilas saa tukea identiteettinsä rakentamiseen moninaisessa ympäristössä mm. dialogitaitoja kehittämällä
• saa valmiuksia reflektoida kriittisesti omia näkemyksiään moninaisuudesta ja tarkastella omaa opettajuuttaan ja pedagogisia ratkaisujaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden näkökulmasta
• osaa pohtia ja toteuttaa yhdenvertaisuutta opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
• ymmärtää, kuinka kurssin teemat liittyvät jokaisen opettajan työhön ja osaa hankkia relevantteja tietoja ja taitoja niiden toteuttamiseen
• osaa sijoittaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitteet osaksi lähikäsitteiden verkostoa
• tiedostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kielitietoisuus-ajattelusta
• osaa soveltaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden teoreettisia näkökulmia yhteiskunnallisten ilmiöiden ja keskustelun tarkasteluun 

Verkkokurssin videoluennot ja muu materiaali

Kirjallisuus:

Kavonius, M. & Putkonen, N. (2020). Katsomustietoisuus voimavarana. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11 (3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/katsomustietoisuus-voimavarana.

Laine, M. H. (2019). Koulu kulttuuri-identiteetin tukijana: Opetussuunnitelman kulttuurisesti kestävät tavoitteet. Ainedidaktiikka, 3(1), 21-42. https://doi.org/10.23988/ad.72962(Avautuu uuteen välilehteen) https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/72962/43606(Avautuu uuteen välilehteen)

Räsänen,R., Jokikokko, K. ja Lampinen, J. (2018). Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa. OPH.

Souto, A-M. (2013). Pelko ja rasismi koulussa. Kasvatus, 44(3), 323–329.

Suuriniemi, S. (2019). Kielitietoisuuden käsite ja kieli-ideologiat helsinkiläisten peruskoulujen opetussuunnitelmadiskursseissa. AFinLAn vuosikirja 2019. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 77.

vastuuopettajan erikseen päivittämiä ajankohtaisia artikkeleita 3-6 kappaletta

Suoritustavat

Opintojakso suoritetaan itsenäisesti verkkokurssina tutustumalla verkossa olevaan aineistoon: videoluennot ja artikkelit sekä lisämateriaali ja kirjallisuus (pakollinen ja oheiskirjallisuus) sekä tekemällä aineiston pohjalta reflektiiviset ja soveltavat kirjalliset tehtävät. 

Arviointimenetelmät ja –kriteerit

• arviointi hyväksytty/hylätty
• hyväksytty suoritus edellyttää verkkokurssin materiaalien huolellista läpikäymistä ja tehtävien hyväksyttyä suorittamista

Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät

Muut tematiikaltaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevät kurssit

Kohderyhmät

Kaikki opetusalalle kouluttautuvat. Opintojakso voi olla myös osa jatkuvan oppimisen opintotarjontaa.

Järjestämisajankohta opetusperiodin tarkkuudella

Opintojakson järjestämisestä päätetään opetusohjelmassa lukuvuosittain.

Suositeltava suoritusajankohta tai –vaihe

Kandiopinnot

Opintokokonaisuus

Valinnaiset opinnot

Vanhentuminen

Yliopiston ja tiedekunnan linjausten mukaisesti

Mahdolliset opetuskielet

opetuskieli on suomi, mutta tehtävät voi suorittaa myös ruotsin ja englannin kielillä

EQF-taso: alempi korkeakoulututkinto/EQF-taso 6