Johdatus elämänkatsomustietoon

• ymmärtää elämänkatsomustiedon aseman ja erityisluonteen suomalaisessa koulujärjestelmässä sekä lasten ja nuorten hyvän elämän, identiteetin ja elämänkatsomuksen etsinnän tukemisessa

• ymmärtää katsomuksellisten käsitteiden luonteen ja osaa eritellä reflektiivisesti ja kriittisesti erilaisia tapoja tarkastella katsomuksellisia kysymyksiä erityisesti sekulaarista näkökulmasta

• ymmärtää koulun eettiseen ja moraalikasvatukseen liittyvät tavoitteet ja ihmisoikeuskasvatuksen roolin osana katsomusopetusta

• osaa perustella eettisten ajatteluntaitojen ja kulttuurisen lukutaidon opettamisen merkityksen hyvälle elämälle ja kestävälle elämäntavalle

• tuntee elämänkatsomustiedon didaktiikan lähtökohtia, kuten filosofiaa lapsille -ohjelmaa, ja menetelmiä sekä niiden soveltamista käytännön opetuksessa

• osaa hahmottaa elämänkatsomustiedon lukio- ja yliopisto-opetukseen kytkeytyvien tieteenalojen luonnetta ja pääpiirteitä.

• Kotkavirta, J. (2007). Elämänkatsomustiedon opetuksen pitkän aikavälin kehitystehtävistä. Teoksessa A. Kallioniemi & E. Salmenkivi (toim.), Katsomusopetuksen kehittämishaasteita. Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua (s. 113-123). Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavilla verkosta, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/238991(Avautuu uuteen välilehteen)

• Niiniluoto, I. (2006). Humanismi maailmankatsomuksena. Teoksessa Elo, P., Hulkki, E., & Kaila, E. (toim.), Kaikki virtaa - Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus. Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämishankkeen elämänkatsomustiedon osuuden perusaineisto, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2006. Feto, Opetushallitus, Suomen Humanistiliitto, s. 206–223.

• Salmenkivi, E., Elo, P., Tomperi, T., & Ahola-Luttila, T. (2007). Elämänkatsomustiedon kehkeytyminen. Teoksessa A. Kallioniemi & E. Salmenkivi (toim.), Katsomusopetuksen kehittämishaasteita (s. 125–162). Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavilla verkosta, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/238991(Avautuu uuteen välilehteen)

• Salmenkivi, E., Kasa, T., Putkonen, N., & Kallioniemi, A. (2022). Human rights and children’s rights in worldview education in Finland. Human Rights Education Review, 5(1), 47–69. https://doi.org/10.7577/hrer.4456(Avautuu uuteen välilehteen)

• Salmenkivi E., & Åhs, V. (2022). Selvitys katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. OKM 2022: 13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164015(Avautuu uuteen välilehteen)

• Tomperi, T. (2004). Elämänkatsomustiedon tiedetaustasta. Teoksessa S. Ahonen & A. Siikaniva (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus – Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä 6.2.2004 (s. 392–408). Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 252. Helsinki: Yliopistopaino.

Suoritustavat

Opintojakso suoritetaan luento- ja ryhmäopetuksella ja niihin liittyvillä itsenäisillä tehtävillä sekä kirjallisuutteen ja luentoihin perustuvalla kirjallisella tehtävällä. Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää luento- ja ryhmäopetuksessa käsiteltyjen sisältöjen hallintaa.

Arviointimenetelmät ja –kriteerit

Kurssin arvioinnissa pyritään hyödyntämään vertaisarviointia. Arvosana määräytyy ensisijaisesti luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan kirjallisen suorituksen perusteella. Hyväksytty arvosana edellyttää osallistumista ryhmäopetukseen sekä annettujen tehtävien suorittamista. Ryhmäopetus ja itsenäiset tehtävät arvioidaan pääsääntöisesti asteikolla hyväksytty/hylätty, mutta ne voivat vaikuttaa kurssin arvosanaan korottavasti.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät

Opetusohjelmassa tarvittaessa tarkennettavalla tavalla vuorovaikutteinen ryhmäopetus, sekä itsenäisinä tehtävinä esimerkiksi kouluvierailuja sekä erilaisiin elämänkatsomustieto- aineistoihin perehtymistä ja niiden esittelyä.

Kohderyhmät

Kaikki elämänkatsomustietoa Helsingin yliopistossa opiskelevat ja siitä kiinnostuneet.

Opintojakso voi olla myös osa jatkuvan oppimisen opintotarjontaa.

Järjestämisajankohta opetusperiodin tarkkuudella

II periodi ellei opetusohjelmassa toisin ilmoiteta.

Opintojakson järjestämisestä päätetään opetusohjelmassa lukuvuosittain.

Suositeltava suoritusajankohta tai –vaihe

Elämänkatsomustiedon opintojen alkuvaiheessa.

Opintokokonaisuus

Suositellaan osaksi elämänkatsomustiedon perus- ja aineopintoja (30 op + 30 op).

Vanhentuminen

Yliopiston ja tiedekunnan linjausten mukaisesti

Mahdolliset opetuskielet

Suomi

EQF-taso

alempi korkeakoulututkinto / EQF-taso 6