Puolan kirjallisuus ja kulttuuri

Kulttuurinen ymmärrys: opiskelija on muodostanut kuvan puolalaisen kulttuurin erityispiirteistä ja etenkin siitä, miten historian tapahtumat ovat muovanneet nykypuolalaista identiteettiä.

Kirjallisuuden analyysi: opiskelija on kehittänyt taitojaan kirjallisuuden analysoimisessa lukemalla erilaisia tekstejä mukaan lukien runoutta, proosaa ja näytelmäkirjallisuutta useilta kirjailijoilta, jotka ovat vaikuttaneet puolalaiseen kulttuuriin.

Historiallinen viitekehys: opiskelija ymmärtää puolan kielen historiallista taustaa ja sen vaikutusta kirjallisuuteen ja kulttuuriin.

Kielitaito: Mikäli opintojakso järjestetään puolankielisenä kurssina, kurssi kehittää lisäksi kielitaitoa johdattamalla alkukielisten tekstien pariin.

Miłosz, The history of Polish literature (Berkeley 1983, on myös puolaksi: Historia literatury polskiej, Kraków 1994), 

Trojanowska, Niżyńska, Czapliński, Polakowska, Being Poland. A New History of Polish Literature and Culture since 1918 (Toronto 2018) ja Kolek, Polish culture (Lublin 2002).

Pakollinen kielten kandiohjelman puolan opintosuunnan perusopinnoissa. Avoinna kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille.

Ajoitus

Ensimmäisenä opintovuonna, mielellään rinnakkain opintojakson puolalaista kaunokirjallisuutta kanssa. Jos järjestetään kurssina, yleensä syyslukukaudella.

Toteutus

Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti. Tarjottu suoritustapa voi olla esimerkiksi essee. Opintojakso voidaan järjestää myös luentokurssina mutta luento-opetusta ei järjestetä säännöllisesti.

Mikäli tarjottu suoritustapa on essee, opiskelija tutustuu kurssikirjallisuudessa mainittuihin teoksiin ja hyödyntää niitä esseessään. Opiskelija ehdottaa itse opettajalle esseen aihetta. Aiheen voi rajata esimerkiksi yhteen aikakauteen tai taiteenlajiin, ja hyviä ajatuksia rajaamiseen voi saada kurssikirjojen lukujen otsikoista. Esseen sivumäärä on vähintään 8 (sivu = 2000 merkkiä välilyönteineen).

Halutessasi suorittaa opintojakson ota yhteyttä opettajaan sähköpostitse.

Suositeltavat valinnaiset opinnot

Yleisen kirjallisuustieteen johdantokurssi.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota osaamistavoitteiden saavuttamiseen suurten kokonaisuuksien ja kehityslinjojen tasolla, ei niinkään yksityiskohtien hallintaan. Arvosteluasteikko 0–5. Seuraavassa esseesuorituksen sanalliset arvosanakuvaukset, jotka ohjaavat suorituksen arvostelua myös muissa suoritustavoissa:

1 (välttävä) – Opiskelija kykenee osoittamaan tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin ainakin pintapuolisesti. Esseen tekstistä puuttuu kuitenkin eri näkökantoja vertaileva pohdinta, ja tekstistä ei ole mahdollista tunnistaa, missä teoksessa esitettyihin ajatuksiin milloinkin viitataan. Kielellistä ilmaisua luonnehtii viimeistelemättömyys, tekstin epäyhtenäisyys ja referoiva tyyli.

3 (hyvä) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin sekä saaneensa sitä lukiessa uusia ajatuksia tai oppineensa uusia asioita. Eri näkökantoja on vertailtu, ja tärkeimmissä asioissa käy ilmi, kenen kirjoittajan ajatuksiin kulloinkin viitataan. Teksti sisältää vain vähän perustelemattomia väitteitä tai sisällöllisiä virheitä tai epätarkkuuksia. Kieli on pääasiallisesti viimeisteltyä, tekstiä on jäsennetty tarkoituksenmukaisella kappalejaolla ja analyyttistä ja pohtivaa tekstiä on enemmän kuin lähteen referointia.

5 (erinomainen) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa hyvin lähteinä oleviin teoksiin ja tekstistä käy ilmi, millä tavalla lähteissä esitetyt asiat nivoutuvat hänen aiemmin oppimaansa. Teksti vertailee eri näkökantoja siten, että aina on selvää, kenen ajatuksista on kyse. Väitteet on perusteltu uskottavasti ja sisällöllisiä virheitä on pyritty välttämään esimerkiksi tarkistamalla asioita ulkoisista lähteistä. Kieli on viimeisteltyä ja tekstiä on jäsennetty kappalejaolla sekä ainakin muutamin väliotsikoin. Tekstiä luonnehtii pohtiva ja perusteleva ote.