Esineoikeus

Suositellaan sopimusoikeuden ja yleisen velvoiteoikeuden opintojaksojen suorittamista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• tuntee esineoikeuden yleiset opit eli keskeisimmät käsitteet, periaatteet ja teoriat ja osaa jäsentää ne osaksi varallisuusoikeudellista järjestelmää;
• hallitsee omistusoikeutta ja valittuja rajoitettuja esineoikeuksia koskevan keskeisen sääntelyn;
• tunnistaa esineiden ja tiettyjen varallisuusoikeuksien vaihdannassa esiintyvät sivullissuhdekysymykset sekä osaa soveltaa niihin soveltuvia kollisionratkaisusääntöjä;
• hallitsee keskeisimmät esinevakuustyypit ja niiden käyttötarkoitukset;
• osaa kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän perusteet;
• kykenee arvioimaan voimassa olevaa oikeustilaa kriittisesti suhteessa yhteiskunnan ja luottoelämän kehittyviin tarpeisiin.

Opintojaksolla ratkaistaan ja analysoidaan oikeustapauksia myös ryhmissä, mikä kehittää opiskelijan suullisia vuorovaikutustaitoja.

Pakollinen kirjallisuus:

1. Kaisto, Janne ja Tepora, Jarno: Esineoikeus eurooppalaistuvassa Suomessa (2016) (saatavilla verkossa):
   • Johdanto, 25-34;
   • Osa III Omistusoikeus / osiot 13-14.5 (ss. 360-425);
   • Osa IV Käyttöoikeudet ja irrottamisoikeudet / alaosiot 16.1 Johdatusta aihepiiriin (ss. 468-470) ja 16.6.1 irtaimen vuokra ja kauppa (ss. 485-487)
2. Saarnilehto, Ari ym., Varallisuusoikeus (2012 tai elektroninen kirja) :
   • Osio I (Lähtökohdat) / 3. Siviilioikeuden yleiset periaatteet, VAIN alaosio "Julkisuusperiaate ja vilpittömän mielen suoja";
   • Osio VI (Esineoikeus) / 1. Lähtökohdat, 2. esineet ja omaisuus, 3. Julkisuusperiaate ja vilpittömän mielen suoja, 4. Hallinta, 5. Omistusoikeus ja 6. Esineoikeuksien staattinen suoja;
   • Osio VI (Esineoikeus) / 8. Esineoikeudellinen sivullissuoja, VAIN alakohta "kollisioiden ratkaisuperusteista").
3. Jokela, Marjut, Kartio, Leena, Ojanen, Ilmari: Maakaari (2010; 5., uudistettu painos) (saatavilla verkossa):
   • Jakso II / 2.2 kauppasopimuksen muoto (ss. 32-53);
   • Jakso II / kauppa ja kolmannen oikeus (ss. 196-219);
   • Jakso III / 1. Kirjaamisjärjestelmä (ss. 235-249);
   • Jakso III / 3. Lainhuudatus ja 4. Erityisen oikeuden kirjaaminen (ss. 267-375).
4. Tammi-Salminen, Eva: Esinevakuusoikeuden perusteet (2015) lukuun ottamatta sisennettyjä jaksoja (saatavilla verkossa)

Säädökset:

• Velkakirjalaki 622/1947
• Osakeyhtiölaki 624/2006 (3 luvun 13 ja 15 §)
• Kauppakaari 3 /1734 (1:5, 10 luku, 11:4)
• Asetus rikoslain voimaanpanemisesta 39-101/1889 (11 §)
• Kauppalaki 355/ 1987 (54 §)
• Laki osamaksukaupasta 91/1966
• Yrityskiinnityslaki 634/1984 (1 ja 2 luku)
• Maakaari 540/1995 (seuraavat luvut: 3, 7, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 19)
• Laki eräistä yhteisomistussuhteista 180/1958
• Laki huoneistotietojärjestelmästä 1328/2018 (2 luku)
• Lahjanlupauslaki 625/1947
• Konkurssilaki 120/2004 (5 ja 17 luku)
• Ulosottokaari 705/2007 (4 luvun 1, 4, 8-15, 18 ja 44 § ja 5 luvun 8, 26 ja 34 §)

Säädösaineiston käyttö ei ole sallittua tentissä.

Kohderyhmä

Oikeusnotaarin koulutusohjelma vastaa opintojaksosta. Opintojakso kuuluu Yksityisoikeus I -kokonaisuuteen ja on pakollinen kaikille oikeusnotaarin tutkintoa suorittaville.

Opintojakso voi olla myös osa avoimen yliopiston opintotarjontaa.

Ajoitus

III-IV opetusperiodi.

Opintojakso voidaan järjestää myös muina ajankohtina jatkuvan oppimisen tarjonnassa. Suositeltava suoritusajankohta: Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi.

Toteutus

Opintojakson opintopisteet (7 op) muodostuvat luennoista ja harjoitusopetuksesta (1 op) ja kuulustelusta (6 op).

Luento- ja harjoitusopetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena, mutta myös verkko-opetus on mahdollista. Mahdollisesta verkko-opetuksesta ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. Luennoilla noudatetaan vuosittain opetusohjelmassa täsmennettävää läsnäolovaatimusta (Vaasa 75%), joka lasketaan kaikkien opetuskertojen kokonaisuudesta. Säännöllistä osallistumista opetukseen suositellaan käytettyjen työmuotojen ja arviointimenetelmien vuoksi.

Harjoitusopetuksen suorittaminen edellyttää erikseen määriteltävien tehtävien palauttamista.

Kuulustelun suoritustapa tarkennetaan lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa. Kuulusteluun valmistaudutaan osallistumalla opetukseen, tekemällä harjoitustöitä ja perehtymällä kirjallisuuteen, opetusmateriaaleihin ja säädösaineistoon.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Opintojaksoon kuuluvat kirjalliset harjoitustehtävät tai vastaavat tehtävät arvostellaan asteikolla Hyväksytty-Hylätty. Opintojakson kuulustelu arvioidaan yleisellä asteikolla 0-5.

Kuulustelu koostuu esseistä, oikeustapauksista tai muista tiedon soveltamista edellyttävistä tehtävistä. Arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota tehtävässä esillä olevan ongelman paikantamiseen, sen kannalta relevanttien säännösten soveltamiseen, oikeudellisen argumentaation laatuun ja vastauksen selkeyteen ja johdonmukaisuuteen.

Harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen edellyttää kykyä soveltaa oppikirjassa käsiteltyjä teemoja ja olennaisia säännöksiä käytännön oikeudellisessa ongelmanratkaisussa.

Lisätiedot

Suomi. Opetusta voidaan antaa myös ruotsiksi lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa tarkennetulla tavalla.