Oikeusteoria

Ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille järjestettävässä opetuksessa, johon on myös kiintiö avoimen yliopiston opiskelijoille, opiskelijalla tulee olla vähintään 10 op aiempia oikeustieteen opintoja tai hänen tulee olla ilmoittautunut muille kursseille niin, että hän on todennäköisesti suorittanut 10 op oikeustieteen opintoja viimeistään kurssin luentojen päättymiseen mennessä. Tämä ennakkovaatimus ei koske sellaista opetusta, joka on suunnattu ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille.

Sisällölliset osaamistavoitteet:

tunnistaa ja ymmärtää oikeuden, vallan, politiikan ja etiikan yhtymäkohdat ja niiden väliset keskeiset jännitteet, sekä niihin liittyvät aate- ja käsitehistorialliset kehityskulut;

muodostaa kokonaiskuva eräistä modernin oikeuden keskeisistä käsitteistä ja periaatteista;

tunnistaa ja analyyttisesti eritellä oikeuden legitimiteettiin, oikeudenmukaisuuteen ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyttä ajankohtaisiin ilmiöihin;

tunnistaa ja analyyttisesti eritellä oikeuden kansainvälisiin kehityskulkuihin liittyviä ulottuvuuksia.

Taidolliset osaamistavoitteet:

tunnistaa ja ymmärtää erilaisia teoreettisia ja tutkimuksellisia näkökulmia; soveltaa tieteellistä lähestymistapaa, tunnistaa oikeudellisia ongelmia ja muotoilla tutkimuskysymyksiä, sekä analysoida ja tarkastella niitä kriittisesti;

käyttää itsenäisesti tutkimustaitoja (mm. lähteiden käyttö, tieteellinen kirjoittaminen); soveltaa oppimaansa ajankohtaisten oikeudellis-yhteiskunnallisten ilmiöiden ja kehityskulkujen analysoimiseksi;

soveltaa yhteistyötaitoja ja teoreettista osaamista erilaisissa työtehtävissä, kuten lainvalmistelussa, oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Pakollinen kirjallisuus

Penner, J. E. & Melissaris, E. McCoubrey & White’s Textbook on Jurisprudence. Fifth edition. Oxford, United Kingdom: Oxford University Press, 2012. Luvut 1—6.

Christodoulidis, Emilios, Ruth Dukes & Marco Goldoni. Research Handbook on Critical Legal Theory. Northampton: Edward Elgar Publishing, 2019. Luvut 1—7.

Tämän ohella vaihtoehtoinen ja valinnainen kirjallisuus yksilöidään lukuvuosittain.

Suoritustavat

Opintojakso koostuu luennoista ja pienryhmissä tehtävistä harjoituksista. Pienryhmien kokoontumisissa on 75 % läsnäolovelvollisuus. Lisäksi kurssilla voidaan hyödyntää luentotallenteita, muuta itseopiskelumateriaalia ja/tai välikuulusteluja.

Opintojakso suoritetaan sisällöllisten osaamistavoitteiden omaksumista sekä tieteellistä ajattelua ja tutkimuksellista lähestymistapaa kehittävällä itsenäisellä kirjallisella tehtävällä, jossa harjoitellaan tutkimuskysymysten esittämistä, oikeudellisten ongelmien tunnistamista ja niiden analyyttista ja kriittistä tarkastelemista. Lisäksi laaditaan pienryhmissä tehtävä, joka tukee yhteistyötaitojen kehittämistä, ja joka pohjustaa konstruktiivisesti itsenäisen tehtävän laatimista. Tarkempi tehtävänanto voi vaihdella lukuvuosittain.

Suoritustapa/suoritustavat tarkennetaan lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Opintojakso arvioidaan yleisellä asteikolla 0-5.

Kurssilla tehdään itsenäinen kirjallinen työ, joka on keskeinen arvosanan määräytymisen kannalta. Lisäksi kurssilla tehdään pienryhmätehtävä. Kurssilla voidaan teettää myös muita tehtäviä, jotka voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti, sekä mahdollisia korvaavia tehtäviä.

Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti kurssin keskeisten asiasisältöjen ymmärtäminen ja tieteellisen lähestymistavan soveltaminen. Tarkemmat arviointikriteerit laaditaan lukuvuosittain osaamistavoitteiden pohjalta.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät

Kohderyhmät

Oikeusnotaarin koulutusohjelma vastaa opintojaksosta. Opintojakso kuuluu Oikeuden yleistieteet -kokonaisuuteen ja on pakollinen kaikille oikeusnotaarin tutkintoa suorittaville.

Opintojakso voi olla myös osa avoimen yliopiston opintotarjontaa.

Järjestämisajankohta

Opintojakso voidaan järjestää myös muina ajankohtina jatkuvan oppimisen tarjonnassa.

Suositeltava suoritusajankohta

Opetuskielet