Ohjelmoinnin pedagogiset mahdollisuudet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• hallitsee ohjelmoinnillisen ajattelun ja ohjelmoitavien teknologioiden perusteet,
• on tutustunut ohjelmoinnin osa-alueisiin niin oppimisessa kuin digitaalisessa yhteiskunnassa
• on perehtynyt ohjelmoinnin ja robotiikan opetukseen liittyvään tutkimukseen
• on saanut valmiuksia ohjata ohjelmoitavien teknologioiden opetusta oppilasryhmille 

Pakollinen kirjallisuus:

Tedre, M., Denning, P. & Toivonen, T. (2021). CT 2.0. Teoksessa O. Seppälä & A. Petersen (toim.), Proceedings of the 21st Koli Calling International Conference on Computing Education Research (KoliCalling ’21). Association for Computing Machinery. https://doi.org/10.1145/3488042.3488053(Avautuu uuteen välilehteen)

Shute, V.J., Sun, C., & Asbell-Clarke, J. (2017). Demystifying computational thinking. Educational Research Review, 22, 142-158. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2017.09.003(Avautuu uuteen välilehteen)

Lisäksi 1–2 kansainvälistä tai suomenkielistä referee-artikkelia (laajuus n. 10–30 sivua / artikkeli), jotka ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Oheiskirjallisuus:

VO/VAKA: Su, J., & Yang, W. (2023). A systematic review of integrating computational thinking in early childhood education. Computers & Education Open, 4, Article 100122. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2023.100122(Avautuu uuteen välilehteen)

LO: Fagerlund, J, Häkkinen, P, Vesisenaho, M, Viiri, J. Computational thinking in programming with Scratch in primary schools: A systematic review. Comput Appl Eng Educ. 2021; 29: 12– 28. https://doi.org/10.1002/cae.22255(Avautuu uuteen välilehteen)

AO: Silander, P., Riikonen, S., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2022). Learning Computational Thinking in Phenomena-based Co-creation Projects: Perspectives From Finland. teoksessa S.-C. Kong, & H. Abelson (Toimittajat), Computational Thinking Education In K-12: Artificial Intelligence Literacy and Physical Computing (Sivut 103-119). MIT Press. https://doi.org/10.7551/mitpress/13375.003.0008(Avautuu uuteen välilehteen)

Suoritustavat

Opintojakso toteutetaan verkko-, luento- ja ryhmäopetuksena. Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksessa käsiteltyjen sisältöjen hallintaa.

Opintojaksolla on kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa ryhmäopetukselle:

A) Ohjattu aktiivinen ryhmätyöskentely (yhteiset tapaamiset ja OTR) sekä ryhmä- ja yksilötehtävät.​

B) Itsenäinen työskentely ja yksilötehtävät vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisesti.​

Suoritustavoista kerrotaan enemmän ensimmäisellä luennolla. Suoritustapa valitaan ensimmäisen luennon yhteydessä/jälkeen.

Arviointimenetelmät ja –kriteerit

Opintojakso arvioidaan aktiivisen osallistumisen sekä opintojakson tehtävien perusteella.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät

Verkko- ja kontaktiopetuksen luennot ja tehtävät.

Kohderyhmät

Opintojakso on valinnainen ja se on tarjolla kaikille kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Opintojaksolle voivat osallistua myös muiden tiedekuntien opiskelijat, jos sillä on tilaa. Opintojakso voi olla osa myös jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Järjestämisajankohta

Opintojakson järjestämisestä päätetään opetusohjelmassa lukuvuosittain.

Suositeltava suoritusajankohta tai -vaihe

Opintokokonaisuus

Digipedagogiikka ja teknologiakasvatus

Vanhentuminen

Yliopiston ja tiedekunnan linjausten mukaisesti.

Mahdolliset opetuskielet

suomi

EQF-taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6)