Latvian yhteiskunta ja kulttuuri

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee liettualaisen kulttuurin eri kehitysvaiheet Latvian historian kontekstissa. Hän tuntee Latvian kulttuurin tärkeimmät saavutukset ja erityisesti tärkeimmät liettualaiset kirjailijat ja osaa nimetä heidän keskeiset teoksensa.

Kulttuurinen ymmärrys: opiskelija on muodostanut kuvan liettualaisen kulttuurin erityispiirteistä ja etenkin siitä, miten historian tapahtumat ovat muovanneet nykyliettualaista identiteettiä.

Kirjallisuuden analyysi: opiskelija on kehittänyt taitojaan kirjallisuuden analysoimisessa lukemalla erilaisia tekstejä mukaan lukien runoutta, proosaa ja näytelmäkirjallisuutta useilta kirjailijoilta, jotka ovat vaikuttaneet liettualaiseen kulttuuriin.

Historiallinen viitekehys: opiskelija ymmärtää latvian kielen historiallista taustaa ja sen vaikutusta kirjallisuuteen ja kulttuuriin.

Esimerkiksi: Mela & Vaba (toim.), Latvian historiaa ja kultuuria (sivut 174–287, 330–379), Mela & Vaherjoki-Honkala (toim.), Poimintoja Latvian kirjallisuushistoriasta, Numminen & Vento, Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista, Müller & Henning, Latvia.

Kohderyhmä

Pakollinen kielten kandiohjelman latvian opintosuunnan perusopinnoissa. Avoinna kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille.

Ajoitus

Ensimmäisenä opintovuonna, mielellään rinnakkain opintojakson Latvialaista kaunokirjallisuutta kanssa. Jos järjestetään kurssina, yleensä syyslukukaudella.

Suoritustapa

Kurssi tai itsenäinen suoritus.

Toteutus

Suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisenä työskentelynä, ja tarjottu suoritustapa voi olla esimerkiksi essee, luento-opetusta ei järjestetä säännöllisesti.

Esseesuorituksessa opiskelija tutustuu kurssikirjallisuudessa mainittuihin teoksiin ja hyödyntää niitä esseessään. Opiskelija ehdottaa itse opettajalle esseen aihetta. Aiheen voi rajata esimerkiksi yhteen aikakauteen tai taiteenlajiin, ja hyviä ajatuksia rajaamiseen voi saada kurssikirjojen lukujen otsikoista. Esseen sivumäärä on vähintään 8 (sivu = 2000 merkkiä välilyönteineen).

Halutessasi suorittaa opintojakson ota yhteyttä opettajaan sähköpostitse.

Suositeltavat valinnaiset opinnot

Yleisen kirjallisuustieteen johdantokurssi.

Oppimista tukevat aktiviteetit ja opetusmenetelmät

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota osaamistavoitteiden saavuttamiseen suurten kokonaisuuksien ja kehityslinjojen tasolla, ei niinkään yksityiskohtien hallintaan. Arvosteluasteikko 0–5. Seuraavassa sanalliset arvosanakuvaukset, jotka ohjaavat suorituksen arvostelua:

1 (välttävä) – Opiskelija kykenee osoittamaan tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin ainakin pintapuolisesti. Esseen tekstistä puuttuu kuitenkin eri näkökantoja vertaileva pohdinta, ja tekstistä ei ole mahdollista tunnistaa, missä teoksessa esitettyihin ajatuksiin milloinkin viitataan. Kielellistä ilmaisua luonnehtii viimeistelemättömyys, tekstin epäyhtenäisyys ja referoiva tyyli.

3 (hyvä) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa lähteinä oleviin teoksiin sekä saaneensa sitä lukiessa uusia ajatuksia tai oppineensa uusia asioita. Eri näkökantoja on vertailtu, ja tärkeimmissä asioissa käy ilmi, kenen kirjoittajan ajatuksiin kulloinkin viitataan. Teksti sisältää vain vähän perustelemattomia väitteitä tai sisällöllisiä virheitä tai epätarkkuuksia. Kieli on pääasiallisesti viimeisteltyä, tekstiä on jäsennetty tarkoituksenmukaisella kappalejaolla ja analyyttistä ja pohtivaa tekstiä on enemmän kuin lähteen referointia.

5 (erinomainen) – Opiskelija osoittaa tekstissään tutustuneensa hyvin lähteinä oleviin teoksiin ja tekstistä käy ilmi, millä tavalla lähteissä esitetyt asiat nivoutuvat hänen aiemmin oppimaansa. Teksti vertailee eri näkökantoja siten, että aina on selvää, kenen ajatuksista on kyse. Väitteet on perusteltu uskottavasti ja sisällöllisiä virheitä on pyritty välttämään esimerkiksi tarkistamalla asioita ulkoisista lähteistä. Kieli on viimeisteltyä ja tekstiä on jäsennetty kappalejaolla sekä ainakin muutamin väliotsikoin. Tekstiä luonnehtii pohtiva ja perusteleva ote.