Kestävyys ja luontosuhde: Monilajisia, kriittisiä ja toiveikkaita näkökulmia
•
5 op
Paikan päällä
•
Verkossa
Muut opinnot
Käsittelemme viimeaikaisia monitieteisen kestävyystieteen, ympäristöhumanismin ja monilajisen tutkimuksen näkökulmia tuoden niitä yhteen kasvatuksellisten kysymysten ja käytäntöjen kanssa. Tutustumme kriittisiin näkökulmiin ja empiirisiin tutkimuksiin sekä taiteen ja aktivismin potentiaaleihin kestävyyskasvatuksessa.
Suhteet toislajisiin: monilajinen tutkimus, kriittinen eläin- ja kasvitutkimus, dialoginen lajien välinen etiikka
Suhteet materiaaliseen maailmaan ja teknologiaan: feministinen uusmaterialismi, tieteen- ja teknologiantutkimus, post-sustainability, hoivan feministinen teoria
Opiskelija hahmottaa ympäristökriisiä monilajisena suhteiden kriisinä, jonka ytimessä on ihmisen suhde luontoon, paikkaan ja muihin lajeihin.
Opiskelija
paikantaa elettyjä kestävyyteen liittyviä ristiriitoja ja jännitteitä
ja syventää niistä käsin ymmärrystään kompleksisista yhteiselon
ongelmista.
Opiskelija osaa haastaa kasvatuksen ihmiskeskeisiä, individualistisia ja välineellisiä taustaoletuksia.
Opiskelija osaa eritellä kestävyyden ulottuvuuksia monilajisen oikeudenmukaisuuden, teknologian, kolonialististen historioiden, hoivan, tunteiden ja ilmapiirien sekä aktivismin näkökulmista.
Opiskelija osaa uudistaa kestävyyskasvatusta kestävällä tavalla muun muassa taidekasvatuksen ja hitaan pedagogiikan potentiaaleja hyödyntäen.
Valikoiden 4-5 teosta seuraavista
kirjallisuus täydentyy tarvittaessa ajankohtaisilla teoksilla
Rupprecht, C. D., Vervoort, J., Berthelsen, C., Mangnus, A., Osborne, N., Thompson, K., ... & Kawai, A. (2020). Multispecies sustainability. Global Sustainability, 3, e34. doi:10.1017/sus.2020.28
van Dooren, T., Kirksey, E., & Münster, U. (2016). Multispecies studies. Cultivating arts of attentiveness. Environmental Humanities, 8(1), 1–23. DOI 10.1215/22011919-3527695 Lorimer, J., Hodgetts, T., & Barua, M. (2019). Animals’ atmospheres. Progress in Human Geography, 43(1), 26-45. https://doi.org/10.1177/0309132517731254(Avautuu uuteen välilehteen) Alaimo, S. (2012). Sustainable this, sustainable that: New materialisms, posthumanism, and unknown futures. Pmla, 127(3), 558-564. doi:10.1632/pmla.2012.127.3.558
Virtanen, P. K., Siragusa, L., & Guttorm, H. (2020). Introduction: Toward more inclusive definitions of sustainability. Current Opinion in Environmental Sustainability, 43, 77-82. De la Cadena, M., & Blaser, M. (Eds.). (2018). A world of many worlds. Duke University Press. Tuck, Eve, and K. Wayne Yang. “Decolonization is Not a Metaphor.” Decolonization: Indigeneity, Education and Society 1.1 (2012): 1–40. Print.
Chao, S., & Celermajer, D. (2023). Introduction: multispecies justice. Cultural Politics, 19(1), 1-17. Stengers, I. (2010). Cosmopolitics (Vol. 1). Minneapolis: University of Minnesota Press. Rousell, D., Mayes, E., & Verlie, B. (2023). Atmospheres of Youth Climate Justice Activism: Movements of Affective Political Participation. In Handbook of Children and Youth Studies (pp. 1-14). Springer.
Chimirri, N. A. (2024). Emplacing an intergenerationally sustainable, mutually caring communication with children in a Danish suburban forest patch. I I. Berger (red.), Intimately situated stories of place: Activating place-centered pedagogies in Early Childhood Education (s. 101-129). Palgrave Macmillan.
Merewether, J. (2019). Listening with young children: Enchanted animism of trees, rocks, clouds (and other things). Pedagogy, Culture & Society, 27(2), 233-250. Plumwood, V. (2005). Environmental culture: The ecological crisis of reason. Routledge. Plumwood, V. (2012). The eye of the crocodile. ANU Press.
Räsänen, T., Schuurman, N., & Bläuer, A. (2020). Kanssakulkijat : monilajisten kohtaamisten jäljillä / toimittaneet Tuomas Räsänen ja Nora Schuurman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Suoritustavat
Opintojakson ytimenä on ryhmäopetus ja ryhmäkertojen välillä tapahtuva valmistava lukeminen ja verkkokeskustelu.
Luennot: alkuluento ja loppuluento
Ryhmäkerrat: alustukset, keskusteleminen ja toiminnalliset työtavat
Kirjallisuus, 4-5 artikkelia tai tekstiä valikoiden kirjallisuusluettelosta
Keskustelut ryhmäkertojen välillä verkossa moodle-alustalla tms.
Essee (joko kollektiivinen tai yksilötyö)
Essee perustuu luentoihin, ryhmäkertoihin, verkkokeskusteluihin ja luettuun kirjallisuuteen
Esseelle on kolme palautuspäivää
Vaihtoehtoisena suoritustapana monimuotototeutus, jossa opiskelija osallistuu opintojakson ensimmäiseen ja viimeiseen ryhmätapaamiseen, ja suorittaa muut ryhmäkerrat itsenäisillä kirjallisilla tehtävillä.
Arviointimenetelmät ja -kriteerit
Opintojakson aluksi sovitaan suoritukseen kuuluvat sisällöt ja arviointikriteerit.
Osallistuminen ryhmätunteihin arvoidaan hyväksytty / hylätty.
Opintojakson arvosana muodostuu esseestä annettavaan arvosanaan sekä itsearviointiin osana tätä.
Oppimista tukevat aktiviteetit ja menetelmät
Toiminnalliset ja taideperustaiset työtavat.
Vierailut kurssin kannalta mielenkiintoisissa kohteissa.
Kurssilla vierailevat puhujat.
Kohderyhmät
Opintojakso on valinnainen ja se on tarjolla kaikille kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Opintojaksolle voivat osallistua myös muiden tiedekuntien opiskelijat, jos sillä on tilaa. Opintojakso voi olla osa myös jatkuvan oppimisen tarjontaa.
